Näin joulun aikaan meillä on usein tilaisuus pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä meille elämässä on todella tärkeää. Iloitsemme läheisistämme ja olemme kiitollisia, jos meillä on työ, johon mennä ja terveyskin kohdallaan. Saatamme tehdä lahjoituksen järjestölle auttaaksemme niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Ajattelemme yksinäisiä ihmisiä tai köyhiä ja hädänalaisia ihmisiä lähellä ja kaukana.
Unohdamme kuitenkin usein ne erilaiset hyväksikäytön muodot, jotka melkein huomaamattamme ovat todellisuutta aivan silmiemme edessä. Vielä muutama vuosi sitten harva meistä olisi voinut kuvitellakaan, että turvallisessa ja suurimmaksi osaksi hyvin toimivassa yhteiskunnassamme voisi laillisen liiketoiminnan piirissä esiintyä ihmiskauppaa. Luulen myös, että monen oli vaikea uskoa todeksi jonkin aikaa sitten julkaistua uutista syytteistä, jotka oli nostettu Pohjanmaalla tapahtuneessa laajassa työperäisessä ihmiskauppatapauksessa.
Jotta ihmiskauppaan voitaisiin puuttua mahdollisimman tehokkaasti on ymmärrettävä millaisiin mekanismeihin tämä hyväksikäytön muoto perustuu. Hyväksikäyttäjät hyödyntävät tänä päivänä edistyneitä psykologisia hallintamenetelmiä, jotka eivät välttämättä näy ulospäin. Hyväksikäytön uhrit eivät myöskään välttämättä näe itseään uhreina, sillä heidän elinolosuhteensa täällä saattavat hyväksikäytöstä huolimatta olla paremmat kuin todellisuus siinä usein köyhässä maassa, josta he ovat tulleet.
Kauan elimme siinä uskossa, että ihmiskauppaa esiintyy ainoastaan rajat ylittävässä rikollisuudessa ja että uhrit ovat aina ulkomaalaisia. Vähitellen olemme kuitenkin tajunneet, että ihmiskauppaa voi esiintyä myös täysin kotimaisissa tapauksissa. Ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa on vielä paljon työsarkaa. Jos uhrit eivät itse osaa tai uskalla tehdä ilmoitusta asiasta, jonkun muun on huomattava hyväksikäyttö. Ilmoittaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos hyväksikäytetyt eivät uskalla osallistua asian selvittämiseen tai jos heidän kielitaitonsa on rajallinen.
Ja tietenkin on niin, että pitäisi olla itsestäänkin selvää, ettei kenellekään voida maksaa huonompaa palkkaa ihonvärin tai alkuperän johdosta. Palkkasyrjintä ei ole hyväksyttävää missään muodossa.
Edellytyksemme puuttua tämän päivän orjatyöhön paranevat päivä päivältä. Haasteellista on kuitenkin, että ihmiskaupparikokset muuttavat muotoaan jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että pysymme valppaina, keskustelemme asiasta avoimesti ja tarvittaessa raportoimme viranomaisille, jos epäilemme hyväksikäyttöä.
Toivon turvallista vuotta 2013 kaikille Keskipohjanmaan lukijoille sekä maassamme asuville ja oleskeleville!
Kolumni Keski-Pohjanmaassa 29.12.2012
