Puhe – Seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen seminaari 22.11.2012
Tämän seminaarin nimi on omiaan herättämään hämmennystä, ja se on varmasti ollut tarkoituskin: Uskotko sinä että tämä on raiskaus? Aiheeseen liittyvä fiktiivinen kertomus kuvastaa raiskatun tuntemuksia, ajatuksia, olotiloja ja itseä syyllistävää pohdintaa tapahtuneesta. Mitä oikein tapahtui?
Raiskaus on aina vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa jättää arvet, joiden kanssa uhrin on elettävä koko loppuelämänsä. R ikoslain mukaan raiskaus on kyseessä, kun toinen pakotetaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä väkivaltaa tai sen uhkaa. Raiskauksen tunnusmerkistö täyttyy lain mukaan myös silloin, kun sukupuoliyhteys tapahtuu käyttämällä hyväksi toisen kykenemättömyyttä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi. Nyt kuvatussa tapauksessa vaikuttaisi olleen molemman tekotavan mukaisia elementtejä, joten tapahtumakuvauksen perusteella kysymys oli raiskauksesta.
Raiskausrikoksissa kuten muissakin rikoksissa asian lopputulos on esitettävän näytön ja sen arvioinnin varassa. Oikeaan lopputulokseen pääsemistä edistää myös se, että seksuaalirikoksia rikosprosessissa käsittelevät ovat tarvittavalla tavalla perehtyneitä ja koulutettuja tällaisten rikosten käsittelemiseen ja uhrien kohtaamiseen asian käsittelyssä. Toisaalta uhrinkin on tärkeä tietää, miten tulisi toimia, kun epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi – uhrin täytyy tietää, mistä ja mitä apua voi saada ja hänellä on oikeus luottaa siihen että viranomaiset käsittelevät hänen tapaustaan vakavasti ja hienovaraisesti.
Bästa seminariedeltagare,
När det gäller förverkligandet av brottsoffrets rättigheter och möjligheter att få stöd är det ytterst viktigt att beakta offrets behov i straffprocessen. I detta avseende stärks offrets ställning genom EU:s direktiv om miniminormer för brottsoffers rättigheter samt stöd till och skydd av brottsoffer som antogs i oktober detta år. Syftet med direktivet är att säkerställa att brottsoffer får lämplig information, lämpligt stöd och skydd och kan medverka i straffrättsliga förfaranden. I direktivet fastställs skyldigheter för staten, som långt ingick redan i det tidigare rambeslutet om offrets ställning, men som till vissa delar nu har förstärkts ytterligare. De viktigaste principerna i direktivet kan sammanfattas enligt följande: Det ska säkerställas att brottsoffer erkänns och behandlas på ett respektfullt, hänsynsfullt, individuellt, professionellt och icke-diskriminerande sätt. Brottsoffren bör skyddas mot sekundär och upprepad viktimisering, mot hot och mot vedergällning och offren skall erhålla lämpligt stöd för att underlätta återhämtningen och garanteras adekvat tillgång till rättslig prövning. Brottsoffrets personliga situation skall också beaktas. Personer som är särskilt sårbara, såsom personer som utsätts för sexualbrott och våld i nära relationer samt funktionshindrade och barn, bör erbjudas specialiserat stöd och effektivt rättsligt skydd. Brottsoffrets eventuella oro och rädsla med avseende på förfarandena bör vara avgörande när man fastställer om en person är i behov av särskilda åtgärder.
Hyvät kuulijat,
EU:n uusi uhridirektiivi on saatettava jäsenmaissa voimaan vuoden 2015 loppupuolella. Direktiivi jättää toteutusvaraa myös jäsenvaltioiden kansallisen järjestelmän piiriin. Suomessa lainsäädäntö on jo pitkälti direktiivin edellyttämällä tasolla, mutta muutostarpeitakin löytyy. Kehittämisen varaa meillä näyttäisi olevan etenkin uhrisensitiivisyyden käytännön toteutuksessa ja tuen saatavuudessa. Tämä on tullut ilmi selkeästi muun muassa raiskausuhrien henkilökohtaisista kertomuksista ja myös todettu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa. Kyselyyn vastanneista tukipalveluiden asiakkaista runsaat 40 % oli tyytymättömiä kohteluunsa poliisissa, syyttäjällä ja tuomioistuimissa. Tyytymättömyyttä kokivat erityisesti seksuaalirikosten uhrit ja ne, joiden tapauksen käsittely ei ollut edennyt rikosprosessissa käräjäoikeuteen saakka. Tyytymättömyyden syitä olivat heikko tiedonsaanti omassa asiassa, viranomaisten vähättelevä suhtautuminen, asian käsittelyn hitaus ja henkisen tuen puute. Kotimainen tutkimuslaitos puoltaa direktiivissä mainittua koulutuksen tarvetta. Poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille on meillä koulutusta jo järjestettykin, mutta siihen on syytä myös jatkossa vahvasti panostaa.
Nykyiset raiskausrikoksia koskevat säännökset ovat olleet voimassa lähes 14 vuotta. Tarpeeseen uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä on kiinnitetty huomiota useassa yhteydessä. Euroopan neuvoston yleissopimukseen liittyneet lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat lainsäädäntöuudistukset tulivat voimaan viime vuonna. Uudistustarpeet näkyvät myös valtioneuvoston vuosille 2010-2015 hyväksymässä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa. Ohjelmassa todetaan, että seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä arvioidaan kattavasti ja kehitetään mahdollisia parannusehdotuksia seksuaalirikosten käsittelemiseen rikosprosessissa. Vuoden 2011 kesäkuussa toteutettiin jo yksi ohjelman toimenpiteistä, kun puolustuskyvyttömän henkilön seksuaalinen hyväksikäyttö säädettiin raiskaukseksi.
Puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien rikoslain raiskaussäännösten muutos on uhrin aseman kannalta merkittävä. Raiskausteon arvostelun lähtökohdaksi on otettu seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus. Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa katsotaan raiskaukseksi riippumatta siitä, mikä on rikoksentekijän osuus puolustuskyvyttömyyden synnyssä. Suojeluobjekti on seksuaalinen itsemääräämisoikeus, eikä loukkauksen vakavuus riipu siitä, onko tekijä aiheuttanut puolustuskyvyttömyyden. Raiskauspykälää täydennettiin samalla kattamaan myös tilanteet, joissa uhri on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Uudistus paransi myös vammaisen ja sairaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikosoikeudellista suojaa. Yhdenvertaisuuden kannalta oli ongelmallista, että sellaisten puolustuskyvyttömyyttä aiheuttavien pysyväisluonteisten tilojen kuten sairauden tai vammaisuuden hyväksikäyttöä sukupuoliyhteyden harjoittamiseksi oli pidetty vain hyväksikäyttönä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raiskausrikosten rangaistuksia koskevassa tutkimuksessa, joka julkaistiin maaliskuussa, arvioidaan että säädösmuutos merkinnee käytännössä raiskaustuomioiden lukumäärän kaksinkertaistumista.
Rikosprosessissa käsiteltävien raiskausrikosten lukumäärä on 2000-luvulla kasvanut. Tätä on selitetty yleisellä ilmoitusherkkyyden kasvulla sekä rikosten syyteoikeutta koskevilla lainsäädäntömuutoksilla. Toisaalta edelleenkin vain osa raiskausrikoksista tulee poliisin tietoon. Raiskausrikostenkin kokonaismäärää on vaikea arvioida. Etenkin uhritutkimuksen perusteella valtaosa seksuaalirikoksista jää edelleen piilorikollisuudeksi. Tähän on useita syitä, joista yksi ilmenee kuulemastamme tapauksesta: uhrit aiheettomasti syyllistävät itseään. Moni voi pelätä myös lähiympäristönsä suhtautumista eikä halua, että läheisetkään saavat tietää. Lisäksi kysymys voi olla siitä, että uhri kokee mahdollisen rikosprosessin itselleen raskaaksi tai rikoksentekijä painostaa uhria. Rikosten ilmitulon edistämisessä on edelleen työsarkaa.Seksuaalirikoslainsäädännön muutostyö jatkuu. Toukokuussa 2012 julkaistiin raiskausrikosten lainsäädännöllisiä muutostarpeita koskeva arviomuistio.
Arviomuistiossa ehdotetaan, että rikoslain 20 luvusta kumotaan syyteoikeutta ja vakaan tahdon merkitystä koskevat pykälät, jolloin myös kaikki aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi . Arviomuistiossa ehdotetaan muitakin lainsäädäntömuutoksia, jotka merkitsivät raiskausrikoksiin kuuluvien tekojen piirin laajentumista ja rangaistuskäytännön ankaroitumista. Esimerkiksi nykyisin seksuaalisena hyväksikäyttönä rangaistavat asemaa hyväksikäyttäen tehdyt sukupuoliyhteyden sisältävät teot siirrettäisiin raiskausta koskevaan pykälään. Muistion ehdotukset saivat lausuntokierroksella myönteisen palautteen, ehdotuksia tullaan viemään eteenpäin. Jatkovalmistelun aikataulu, toteuttamistapa ja sisältö ovat vielä pohdittavina.
Att alla sexualbrott lyder under allmänt åPuheet och att målsägandens egen fasta vilja inte längre skall ha någon betydelse förbättrar möjligheterna att få dessa brott behandlade i en straffprocess. Offrets egen vilja är i praktiken dock fortfarande av betydelse, eftersom inledandet av straffprocessen oftast förutsätter att offret polisanmäler brottet. Därför är det skäl att diskutera på vilket sätt offret kan uppmuntras att berätta om brottet för polisen . Offret kan uppleva att behandlingen av ärendet i en straffprocess är tungt och att detta orsakar mer lidande. Det är viktigt att straffprocessen är offervänlig och offercentrerad. Detta kräver flera olika medel: att brottsoffrets privatliv skyddas på ett tillräckligt sätt, att offren skyddas i situationer där de utsätts för påtryckning eller hot, att offret bemöts på ett lämpligt sätt samt att offret erbjuds stöd. Det gläder mig att se att detta seminarium behandlar bemötandet av offret som en egen helhet på eftermiddagen. Information om god praxis som baserar sig på offrets behov behövs och denna information bör också spridas.
Raiskaustapauksen rikosprosessiin saattamista edistää se, että uhri saa sellaista apua ja tukea, jonka varassa prosessi on henkisesti vietävissä läpi. Seksuaalirikoksen uhri voi tarvita myös erityistukea toipuakseen ja selvitäkseen rikoksen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta ja vammasta. Tuen saatavuus on ennen kaikkea voimavarojen riittävyyteen liittyvä kysymys. Uhrien tukipalvelut ja erityistukipalvelut voidaan tulevan direktiivin mukaan perustaa julkisina taikka valtiosta riippumattomien järjestöjen toimin, ja ne voidaan järjestää ammattilais- tai vapaaehtoispohjalta. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa oikeusministeriön vastuulla on valmistella vuoden 2013 loppuun mennessä vaihtoehtoiset rahoitusmallit riittävien ja alueellisesti kattavien rikosuhripalveluiden varmistamiseksi .
Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan uhripoliittisen verkoston asettamista. Verkoston tukea tarvitaan keskeisten ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistä näkemystä edellyttävän ehdotuksen aikaansaamiseksi. Tukipalvelujen tarjonta, palveluihin ohjautuminen ja rahoituskysymykset tullaan käsittelemään kokonaisuutena, jossa haavoittuvien uhrien erityistarpeet otetaan huomioon.Hyvät kuulijat, tämä seminaari on mielestäni hyvä osoitus siitä, että yhteiskuntamme suhtautuu vakavasti raiskausrikollisuuteen ja pyrkii kehittämään menetelmiä joiden avulla raiskausuhrien asemaa voisi parantaa.
Bästa seminariedeltagare, detta seminarium är enligt min mening ett bra bevis på att vårt samhälle starkt fördömer våldtäktsbrottslighet och strävar efter att utveckla metoder som kan förbättra våldtäktsoffrens ställning.
Toivotan teille kaikille mielenkiintoista ja opettavaista seminaaripäivää! Jag önskar er alla en givande och lärorik seminariedag!
