Laamanni Johan Eklund esitti monta kysymystä artikkelissaan Pohjalaisessa 29.3. Haluamme esittää vastauksemme.
Laamanni Johan Eklund esitti monta kysymystä artikkelissaan Pohjalaisessa 29.3. Haluamme esittää vastauksemme.
Pohjanmaan käräjäoikeus, jossa yhdistetään Mustasaaren ja Vaasan käräjäoikeudet, saa runsaan 175 000 henkilön väestöpohjan. Näistä 51,7 %, eli n. 90.000 henkilöä puhuu äidinkielenään ruotsia, 45,8 %, eli n. 79.780 henkilöä puhuu äidinkielenään suomea, ja lopuksi 2,5 % puhuu äidinkielenään jotakin muuta (lähde: Tilastokeskus). Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia on siis noin 10.000 enemmän kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Ero ei ole Ekelundin väittämä n. 3.000 henkeä.
Nyt on niin, että eduskunta käyttää maamme korkeinta päätösvaltaa lainsäädäntöasioissa. Kansanedustajat on valittu edustamaan kansaa. Me, ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat, pidämme tärkeänä sitä, että onnistumme tekemään politiikkaa, joka parhaimmalla tavalla takaa maamme kaksikielisyyden, sekä toimivat palvelut suomeksi ja ruotsiksi kansalaisillemme. Hallintouudistukset, oli sitten kyseessä poliisi, käräjäoikeudet tai kuntauudistus, ovat enimmäkseen erittäin monimutkaisia kun päämääränä on saavuttaa kaikki uudistuksella toivotut tavoitteet, ilman että kielelliset palvelut vähitellen hupenevat.
Käräjäoikeusuudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut että jokaisessa maakunnassa edelleen on olemassa käräjäoikeus. Maakuntien synty taas ajoittuu aikaisempaan poliittiseen prosessiin, jossa kunnat ovat saaneet esittää mihin maakuntaan he mieluiten kuuluisivat. Toisin sanoen, kyseessä on ollut demokraattinen prosessi, joka on maakuntajakomme perusta.
On yksinkertaista luulla tai olla sitä mieltä, että maakuntajaolla ei olisi mitään tekemistä valtiollisten uudistusten kanssa. Päinvastoin, niissä yhteyksissä joissa maakuntajakoa ei ole seurattu, on ilmestynyt mitä moninaisempia valtakunnallisten viranomaisten rajoja, joita kansalaisten on vaikea muistaa, saati ymmärtää. Muutaman esimerkin mainitaksemme, tällä hetkellä pelastustoimella, syyttäjällä, ulosotolla ja poliisilla on eri rajat. Valtakunnallisten uudistusten yhtenä päämääränä tulisi olla kutakuinkin yhteneväiset alueet, jotka vastaavat väestön käsitystä maantieteellisestä yhteenkuuluvuudesta.
Kun on kyse ruotsinkielisyyden turvaamisesta pitkällä aikavälillä, on luonnollisesti olemassa monia mahdollisuuksia, riippuen siitä, mikä uudistus on kyseessä, mistä maantieteellisestä alueesta puhumme, ja mikä ruotsinkielisen väestön osuus on alueella. Meidän lähtökohtanamme käräjäoikeus-uudistuksessa on ollut, että siellä missä on olemassa luonnolliset edellytykset enemmistökieleltään ruotsalaisen hallintoyksikön luomiselle, siellä se on myös luotava. Pohjanmaa on tästä loistava esimerkki. Väestöenemmistön kieli määrää virkamiehille asetettavat kielivaatimukset. Käytännössä tiedämme myös sen, että suomenkieliset voivat luottaa saavansa palvelut suomeksi valtiollisilta viranomaisilta, vaikka enemmistö virkamiehistä olisikin äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Sitä vastoin tiedämme, että asia ei toimi yhtä mutkattomasti toiseen suuntaan. Silloin kun ruotsinkieliset muodostavat alueen vähemmistön, nämä eivät voi automaattisesti luottaa siihen, että saavat palvelut ruotsiksi, vaikka kielilaki antaisi heille tämän oikeuden., valitettavasti. Tässä tarvitaan muita elementtejä, jotta pystyttäisiin turvaamaan palvelut molemmilla kielillä. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat kielivaatimukset Kokkolan käräjäoikeudessa. Mainitussa käräjäoikeudessa on oltava olemassa minimimäärä tuomareita jotka taitavat ruotsinkielen täydellisesti. Myös tästä tuomioistuimesta ihmiset jäävät eläkkeelle, jolloin uusien tuomareiden rekrytoinnissa on taattava että heistä osa käytännössä taitaa ruotsin kielen.
Selvyyden vuoksi kertaamme vielä sanomamme. Tämän hetkinen Mustasaaren käräjäoikeus, jolla on toimintaa Vaasassa, Kristiinankaupungissa ja Pietarsaaressa, kuuluu Pohjanmaan maakuntaan, kuten myös Vaasan käräjäoikeus. Kokkolan käräjäoikeus kattaa Keskipohjanmaan maakunnan alueen.
Rkp ei halunnut myötävaikuttaa ratkaisuun jossa käräjäoikeuksien raja halkaisisi Pohjanmaan maakunnan Oravaisten ja Uudenkaarlepyyn väliltä. Meidän ehdoton mielipiteemme on että tämä olisi pitkällä aikavälillä heikentänyt ruotsinkielen asemaa ja ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta.
Sitä vastoin olimme avoinna keskustelulle ratkaisusta, jossa Kokkolan käräjäoikeus yhdistettäisiin Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Tässä ratkaisussa ruotsinkielisten osuus olisi ollut sen verran suuri, n. 100.000 henkeä, että tässäkin mallissa olisi ollut edellytykset turvata ruotsinkieliset palvelut pitkällä aikavälillä. Mutta Kokkola kieltäytyi. Siellä ei haluttu uhata omaa asemaansa pääpaikkana.
Kertausta vaatinee myös se, että Pietarsaarelaisille ja Pietarsaaren seudun asukkaille on erittäin tärkeää että ainakin istuntopaikka pysyy kaupungissa, jottei tarvitse matkustaa Kokkolaan (n. 40 km Pietarsaaren keskustasta), tai Vaasaan (n. 100 km). Perustuen Pietarsaaren kanslian käsittelemään asiamäärään olemme myös sitä mieltä, että on perusteltua pitää sivutoimipiste kaupungissa. Jos tätä ei saavuteta, Anna-Maja Henriksson on kansan valtuuttamana, sekä viitaten perustuslain säännöksiin ilmaisu- ja mielipidevapaudesta, ehdottanut, että ministeriön tulisi selvittää mahdollisuus tehdä etätyötä.
Anna-Maja Henriksson
Ulla-Maj Wideroos
