Tällä viikolla eduskunta on keskustellut hallitusohjelmasta. Keskustelu on ollut todella vilkasta. Kaiken kaikkiaan on pidetty yli 150 puheenvuoroa aiheesta.
Tällä viikolla eduskunta on keskustellut hallitusohjelmasta. Keskustelu on ollut todella vilkasta. Kaiken kaikkiaan on pidetty yli 150 puheenvuoroa aiheesta.
Itse pidin puheenvuoron, jossa totesin että Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman tavoite on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Maa, jossa ihmiset välittävät toisistaan, jossa on tilaa luovuudelle, ihmisiä kannustetaan opiskeluun, yrittämiseen ja toimeliaisuuteen. Maa, jossa pidämme hyvää huolta lapsistamme ja vanhuksistamme sekä koko veteraanisukupolvestamme. Ohjelma huokuu mielestäni tulevaisuudenuskoa ja vastuun ottamista. Ohjelman tärkeitä kulmakiviä ovat muun muassa työpaikkojen lisääminen hallituskauden aikana 80 000 – 100 000 sekä panostukset koulutukseen ja hyvään kansanterveyteen.
Vihdoin tullaan toteuttamaan perintö- ja lahjaverojärjestelmän uudistus. Tämä ei tapahdu päivääkään liian aikaisin. Naapurimaamme Ruotsi luopui perintöverosta 2005 ja monessa EU-maassa kuten esimerkiksi IPuheetiassa ja Baltian maissa ei ole perintöveroa laisinkaan. Maissa, joissa perintöveroa peritään, perinnön alin verovapaa summa on huomattavasti korkeampi kuin meillä käytössä oleva 3 400 euron raja.
Uudistuksella tulee olemaan suuri merkitys aivan tavallisille suomalaisille kuten palkansaajille, lapsille, opiskelijoille ja eläkeläisille, jotka saavat perinnön lähiomaisiltaan. On arvioitu että verovapaa summa tullaan nostamaan noin 20.000 € :oon kun perijänä on rintaperillinen tai aviopuoliso. Uudistuksella tulee myös olemaan suuri merkitys kaikille sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille. Luomme tällä uudistuksella edellytyksiä yrityksille jatkaa toimintaansa ja kehittyä, sekä työpaikkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle yksityisellä sektorilla. On aivan käsittämätöntä että oppositio, joka kyllä sanoo olevansa huolestunut työllisyydestä, on arvostellut kovin sanoin juuri tätä kohtaa hallitusohjelmassa.
Hallitus haluaa tukea perheitä ja vähentää syrjäytyneiden lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia. Yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien joukossa ovat yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet. Siksi minun mielestäni juuri näitä ryhmiä koskevat panostukset, kuten lapsilisän korotukset ovat tervetulleita. Yksinhuoltajakorotus nostetaan 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2008 alkaen ja lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen. Myös lasten kotihoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. On myös tärkeä saada aikaan lainsäädäntö joka varmistaa sen, että lapsilisän korotus ei esimerkiksi yksinhuoltajan osalta johda toimeentulotuen vähenemiseen. Luomalla hyvän kansanterveyden investoimme myös tulevaisuuteemme. Hyvä kansanterveys on kilpailutekijä maallemme ja hallituksen politiikkaohjelmat voivat oikealla tavalla toteutuneina osaltaan myötävaikuttaa kansanterveyden vahvistumiseen ja siten myös kilpailukyvyn vahvistumiseen.
Anna-Maja Henriksson
