Viime sunnuntaina valitsimme kuntapäättäjiä Suomessa. Kuntavaalit ovat erittäin tärkeät ja kunnanvaltuutetut ovat lähellä ihmisiä, ja niin heidän pitääkin olla. Kunnissa nimittäin päätetään arkipäiväisistä asioista, kuten päivähoidosta, kouluista, terveydenhuollosta, vanhuspalvelusta ja katujen huollosta. Jokainen meistä tarvitsee juuri näitä palveluja.
Vaaleissa Kokoomus vahvisti asemansa Suomen suurimpana puolueena. Samanaikaisesti vaalit eivät tuoneet Perussuomalaisille uutta jytkyä. Sen sijaan, he eivät saaneet niin paljon ääniä ja valtuutettuja, kuin he olisivat itse toivoneet. Tämä ei ollut minulle yllätys. Puolue on osoittanut kansallisella tasolla, että he eivät halua kantaa vastuuta. Ja tietenkin äänestäjät sen huomaavat.Olen erittäin iloinen siitä, että RKP ainoana hallituspuolueena säilytti asemansa, eikä menettänyt kannatusta kuntavaaleissa. Pohjanmaalla RKP jopa hiukan vahvisti asemansa. Olen erittäin tyytyväinen vaalitulokseemme. Suuri kiitos äänestäjille luottamuksesta!
On kuitenkin ikävää, että niin monet eivät jaksaneet tai halunneet käydä vaaliuurnilla. Koko maan äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin hyvin alhaiseksi. Ainoastaan 58,2 % kävi loppuen lopuksi äänestämässä. Äänestysaktiivisuus toki vaihteli suuresti, esimerkiksi Utsjoella äänestysaktiivisuus oli korkea 82,7 %. kun taas Vantaalla se oli vain 51 %.
Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen löytyy todennäköisesti monta selitystä. Voiko olla, että ihmiset kokevat, että asiat on aika hyvin hoidettu Suomessa tänä päivänä? Vai onko niin, että ihmiset tuntevat, että heidän äänensä ei vaikuta lopputulokseen? Vai olisiko mahdollisesti niin, että puolueet eivät osaa puhua selkokieltä ja eivät tavoita tavallisia ihmisiä? Vai onko meillä vain liikaa vaaleja? Viime puolentoista vuoden aikana on järjestetty eduskuntavaalit, kaksi kierrosta presidentinvaaleissa ja kuntavaalit. Ovatko äänestäjät kyllästyneet vaaleihin? Ja olisiko syytä harkita eduskuntavaalien ja kuntavaalien järjestämistä samanaikaisesti? Tätähän on pohdittu aikaisemminkin.
Olipa selitys mikä tahansa – niin meidän on kuitenkin mietittävä, miten äänestysaktiivisuutta voidaan nostaa! Kaikkien pitää tuntea itsensä hyödylliseksi. Emme kuitenkaan halua äänestyspakkoa kuten esimerkiksi Australiassa ja Brasiliassa.
Kolumni Pohjalaisessa 3.11.2012
