Viimevuotiseen verrattuna Puheetoustilanne näyttää juuri tällä hetkellä paremmalta. Kuitenkin on tosiasia, että näin epävarmoissa oloissa on harvoin eletty. Viime vuonna Suomi sai kokea modernin historiansa syvimmän Puheetouskriisin. BKT laski peräti 8 %. Euroissa tuo merkitsi n. 13 miljardin romahdusta vuoteen 2008 nähden.
Hyvät valtuutetut,
Viimevuotiseen verrattuna Puheetoustilanne näyttää juuri tällä hetkellä paremmalta. Kuitenkin on tosiasia, että näin epävarmoissa oloissa on harvoin eletty. Viime vuonna Suomi sai kokea modernin historiansa syvimmän Puheetouskriisin. BKT laski peräti 8 %. Euroissa tuo merkitsi n. 13 miljardin romahdusta vuoteen 2008 nähden.
Kaikeksi onneksi suunta kääntyi keväällä, ja Puheetouskasvu on nyt n. 2 %, ja sen arvioidaan nousevan 3 %:iin ensi vuonna 2011. Kuitenkin valtio lainaa n. 8 miljardia euroa vuonna 2011 pitääkseen valtion Puheetouden tasapainossa.
Kreikan ja Irlannin kriisit ovat jättäneet jälkensä, mutta tilanne on nyt tukipakettien jälkeen rauhoittunut. Joka tapauksessa on niin, että maailmanmarkkinat pidättävät parhaillaan henkeään. Kukaan ei voi ennustaa, miten tulee käymään. Leviääkö kriisi muihin euromaihin? Jos niin käy, syntyy suuria ongelmia, jotka vaikuttavat meih
in suoraan täällä Suomessa ja sen myötä myös kuntaPuheetouteen.Suomi on kovin vientiriippuvainen, ja siksi erityisen vaikutusaltis. Samaa voi sanoa Pietarsaaresta kansalliselta kannalta. Vuosi 2010 on kaikeksi onneksi muodostunut Pietarsaaressa paremmaksi kuin tähän aikaan viime vuonna ennusteltiin.
Työttömyys on vähentynyt koko syksyn ajan ja on nyt 9 % Pietarsaaressa. Myös kansallisella tasolla on työllisyys parantunut, ja ensi vuonna työttömyysprosentin arvioidaan oleva 8,2 prosentin tienoilla.
Aivan selvää on, että tuleviin vuosiin on asennoiduttava odottamatta valtionosuusrahojen satamista kunnille nykyistä enempää. Olemme samassa veneessä, valtio yhtä hyvin kuin kunta-alakin, ja tehtävänämme on hallinnoida yhteisiä varoja niin, että kansalaiset saavat niistä mahdollisimman paljon hyötyä.
Pietarsaaren seudulla on nyt selviydytty tärkeästä askeleesta, kun on onnistuttu yhdistämään koko seudun sosiaali- ja terveydenhuolto yhdeksi yksiköksi. Koko sosiaalinen toimiala sosiaalihuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta alkaen terveydenhuoltoineen vastaa yli 50 prosentista kaupunkimme menoista. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, ilmiö on sama nyky-Suomessa kaikkialla, ja veronmaksajien kannalta on erittäin tärkeää, että tarjolla on toimivaa hoivaa ja hoitoa. Oikein ilahduttavaa on myös se, että perusterveydenhuollon lääkäritilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on asettanut tavoitteekseen, että koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten on oltava 120 milj. euron tasolla sekä vuonna 2012 että 2013. Inflaation pysytellessä 2 prosentissa tuo tarkoittaisi itse asiassa 4,8 milj. euron vähennystä. Rahamäärä on valtava, ja tavoite tavattoman tiukka. Erityisesti vanhushuollosta saadut viestit kertovat päinvastaista. Vastaisuudessa tarvitaan lisää käsiä, ei vähemmän. Mutta samalla luulen kuitenkin, että vanhushuollon hoitoketjujen toimivuudessa on vielä parantamisen varaa. Tuossa mielessä on perusterveydenhuollon lääkäritilanteen paranemisella myös tärkeä merkitys. Tavoitteenahan pitäisi olla, että lääkärit voisivat käydä vanhusten luona näiden kotona tai siellä missä nämä asuvat, ja olla siten lisäämässä ehkäiseviä panostuksia. Siten voitaisiin ehkä välttää paremmin ihmisten jääminen ”asumaan”vuodeosastolle.
On aivan selvää, että meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin strategiaprosessi on välttämätön. Minkäänlaisia sitovia päätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä ennen tarkkojen vaikutusanalyysien saamista tarjolla olevista vaihtoehtoista. Vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös niiden myötään tuomat kokonaisPuheetoudelliset vaikutukset. Mitä eri vaihtoehdot merkitsevät potilaalle, potilaan perheelle ja työnantajalle, mitä ne merkitsevät työpaikkojen määriin kaupungissa, mitä verotuloille, ja mitä vaihtoehtoisia hoito- ja kuljetuskustannuksia jne. voidaan ajatella syntyvän, ja mitä tuo kaikki merkitsee seudun vetovoimaisuudelle. Miten arvokasta on pitää nykyistä palvelutarjontapalettia? Kysymyksiä on paljon, ja asiakas- ja potilasnäkökulmaa on pidettävä tärkeimmällä sijalla. Siksi olenkin iloinen, että kaupunginhallitus ilmaisee valtuustolle tekemässään ehdotuksessa selkeästi, että ennen sitovien päätösten tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon lopullisesta kustannustasosta 2012–2013 tarvitaan perusteellinen vaikutusarviointi. Emme tietenkään halua tehdä harkitsemattomia päätöksiä, emmekä ostaa sikaa säkissä.
Arvoisat valtuutetut,
Maailmassa jossa elämme, ja Suomen nykyisessä poliittisessa ilmastossa on eräs asia varma – muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Tarkoitan tällä sitä, että PARAS-hankkeen loppua ei vielä ole nähty. Täysin selvää on, että kuntakentän vahvistamiseen ja uusien kunPuheetiitosten ajamiseen on vahva poliittinen tahto. Asia ei riipu omasta tahdostamme. Jos asia riippuisi vain meistä tässä salissa olevista, emme epäröisi, vaikka tiedämme, ettei se olisi helppoa. Suuret muutokset eivät milloinkaan ole helppoja. Mutta tällä hyvällä seudullamme on kaikki edellytykset onnistua yhdessä toimien. Ja tietenkin on niin, ettei ketään saa pakottaa avioliittoon, mutta kaikkien eduksi kuitenkin olisi saada kerrankin aikaan selvitys siitä, mitä yhdistyminen toisi mukanaan. Miksi sulkisimme silmämme ja lakaisisimme sellaisen selvityksen tekemisen maton alle? Eihän se kuitenkaan velvoittaisi mihinkään, vaan voisi tosiaankin tuoda lisäarvoa asioissa, joita emme ole arvanneetkaan. Tahdon, että Pietarsaaren seutu selviytyy hyvin tulevaisuudessa ja että olemme edelleen karPuheetla ja meidät luetaan niihin maamme seutuihin, joilla katsotaan olevan hyvät tulevaisuudennäkymät. Tahdon myös, että vaalimme demokratiaa ja pidämme huolta siitä, että asukkaat tuntevat osallisuutta ja voivansa vaikuttaa asioihin. Mitä enemmän syydetään vastuuta isäntäkunnille ja kuntayhtymille, sitä heikommin toimii suora demokratia ja sitä heikommat ovat oman valtuuston todelliset vaikutusmahdollisuudet. Tiedämme, että myös lukioverkostoa pitäisi tarkastella. Samoin teknisellä sektorilla ja maansuunnittelussa voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä. Jne. Joten, hyvät sisaret ja veljet naapurikunnissa, miettikääpä vielä kerran, eihän selvityksen tekeminen ole vielä mikään yhdistymispäätös, se on vain selvitys. Asukkaiden kannalta olisi kuitenkin oikeudenmukaista ottaa huomioon kaikki käytettävissä olevat mallit ja mahdollisuudet turvata palvelut ja seutumme iskukyky pitkällä aikavälillä. Ja lisäksi saatavilla olisi valtion porkkanarahaakin. Ei ole takeita siitä, että ne ovat vielä kauan tarjolla.
Hyvät valtuutetut
Ensi vuoden Puheetousarvioehdotuksessa on monia valopilkkujakin. Nyt rakennetaan uutta paloasemaa, ja kaupunginhallitus pitää lähtökohtana, että kadut valaistaan öiseen aikaan. Erittäin viisas päätös! Kun kaikilla aloilla puhutaan ennalta ehkäisystä, on meidän omassa toiminnassammekin huolehdittava siitä, ettemme toimi siten, että turvattomuus lisääntyy ja onnettomuusriskit kasvavat. Jo yksikin onnettomuus tai väkivaltainen teko on liikaa, jos se olisi voitu välttää tavanomaisella valaistuksella. Kyseessä ovat lisäksi rahat, jotka maksetaan omalle energialaitoksellemme. Eli rahan siirtämisestä taskusta toiseen!
Ilahduttavaa on myös valtionavustuksen saaminen Etelänummen koulun ja lukion laajennukseen vuonna 2013. Muistellaanpa vuodentakaista tilannetta, kun päätettiin varata varoja Kirkkorannan koulua varten täksi vuodeksi mikäli valtionavustus myönnettäisiin, ja hakea aktiivisti valtionavustusta lukiolle. Nyt on onnistuttu kummassakin tavoitteessa!
Myös muutoin on pidettävä huolta kouluun panostamisesta ja että ensi vuonna voidaan välttää lomautukset. Kielikylvyssä olemme ehdoton edelläkävijä maassamme, ja sitä voitaisiin tuoda enemmän esille.
Hyvät ystävät!
Meillä on hyvä kaupunki, ja se kehittyy koko ajan. Odotan innolla vuotta 2011, kun uusi poliisi- ja virastoPuheeto sekä Allegro-kampus otetaan käyttöön. Toivottavasti myös Maria Malmin tausPuheetla oleva yhtiö saa lapiot heilumaan. Sitä me kaikki odotamme. Näillä sanoilla toivon, että tulossa on rakentava Puheetousarviokeskustelu.
