Tällä kertaa järjestettävä Tuomaripäivä on järjestyksessään 18. Voidaan sanoa, että Tuomaripäivä kuuluu oleellisena osana tuomarikunnan ja tuomioistuinlakimiesten vuorovaikutteiseen toimintaan. Tilaisuuden osanottajamäärä, yli 600 tuomioistuinlakimiestä, osoittaa myös tuomarikunnan kiinnostusta yhteisen ammatti-identiteetin kehittämiseen.
Tämän päivän tuomarit joutuvat työssään koville. Asioita on paljon, ne voivat olla aineistoiltaan erittäin laajoja, asioilla on kansainvälisiä liittymiä ja niihin liittyy monenlaisia uudentyyppisiä oikeudellisia ongelmia, joihin lainsäädännöstä ei aina löydy suoria välittömiä vastauksia. Tuomarin työssä yhteistyötaitojen merkitys on korostunut oikeudenkäyntimenettelyjen uudistusten sekä yhteiskunnan muun kehittymisen myötä. Tuomarille asetetaan uusia kvalifikaatioita laintuntemuksen lisäksi. Tuomarin toimintaa tuomitsemistyössä ohjaa voimassa olevan lainsäädännön ohella tietynlainen moraalinen koodisto eli tuomarinohjeet, joista kuuluisin lienee vielä tänä päivänä Olaus Petrin tuomarinohjeet.
Suomen tuomariliitto ry on laatinut uudet tuomarinohjeet, jotka on vahvistettu liiton vuosikokouksessa viime keväänä. Asiakirja sisältää yleisiä periaatteita eettisten ongelmien tunnistamiseksi ja hahmottamiseksi sekä suuntaviivoja niiden pohtimiseen ja ratkaisemiseen. Eettisesti korkeatasoisen toiminnan perusta on tuomari, joka tunnistaa eettiset ongelmat, tuntee toimintaansa ohjaavat periaatteet ja sitoutuu niitä soveltamaan.
Alkukesällä maassamme vieraili korruptionvastainen komitea Greco, jonka edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin kysymys siitä, miten Suomessa on säädetty tuomareiden asemasta ja onko olemassa tuomarin toimintaa ohjaavia eettisiä periaatteita. Kysyjille on siten voitu vastata, että kyllä maassamme on eettiset periaatteet – vieläpä aivan tuoreet ja nykyaikaiset. Ne on toimitettu Grecolle ja jäämme odottamaan maaraporttia, joka on syystä tai toisesta myöhästynyt.
Onnittelut Tuomariliitolle tekemästänne arvokkaasta työstä.
Mina damer och herrar,
Det Puheetas dagligen om den osäkra ekonomiska situationen i Europa. Skuldkrisen och hotbilderna som målas upp i fråga om banksystemet särskilt i sydeuropeiska länder har konsekvenser som sträcker sig ända till Finland. Enligt vissa ekonomiexperter är recessionen redan här och det ekonomiska läget i vårt land är rätt oroväckande. Därför har regeringen förbundigt sig till nödvändiga anpassningsåtgärder för att balansera de offentliga finanserna. Dessa åtgärder berör alla förvaltningsområden – också justitieministeriets.
Samtidigt har regeringen dock försökt rikta resurser till att åtgärda sådana samhälleliga problem som är förknippade med ekonomiskt missbruk. Bekämpning av grå ekonomi är enligt regeringsprogrammet ett spetsprojekt under regeringsperioden. Därför har s.k. öronmärkta pengar kunna riktas till både polisen, åklagarväsendet och domstolsväsendet för att avhjälpa deras brist på resurser. Målet är att minska den grå ekonomin och behandla omfattande ekonomiska brott snabbt och effektivt. För att detta mål ska kunna uppnås, måste hela myndighetskedjan fungera smidigt.
Hyvät kuulijat,
Euroopan Puheetoudellinen tilanne ja siihen liittyvä epävarmuus on päivittäinen puheenaihe. Velkakriisi ja pankkijärjestelmään liittyvät uhkakuvat erityisesti Etelä-Euroopassa ovat seikkoja joiden vaikutukset ulottuvat Suomeen saakka. Eräiden Puheetousasiantuntijoiden mukaan olemme jo nyt taantumassa ja maamme Puheetoudellinen tilanne on varsin huolestuttava. Tästä syystä hallitus on sitoutunut merkittäviin julkisen Puheetouden sopeuttamistoimenpiteisiin, jotka koskettavat kaikkia hallinnonaloja – myös oikeusministeriön hallinnonalaa.
Samanaikaisesti hallitus on pyrkinyt kohdentamaan voimavaroja sellaisiin yhteiskunnan kannalta merkittävien ongelmakohtien poistamiseen, joihin liittyy Puheetoudellisia väärinkäytöksiä. Harmaan Puheetouden torjunta on hallitusohjelmassa nostettu hallituskauden yhdeksi kärkihankkeeksi. Sen myötä on saatu kohdennettua niin sanottua korvamerkittyä rahaa sekä poliisin, syyttäjälaitoksen kuin myös tuomioistuinlaitoksen resurssipulaa helpottamaan. Tavoitteena on kitkeä harmaata Puheetoutta ja saada laajat Puheetousrikosjutut käsiteltyä nopeasti ja tehokkaasti. Tämä tavoite edellyttää koko viranomaisketjun toimivuutta.
Hallituksen lisäpanostus harmaan Puheetouden torjuntaan tuottaa myös tulosta, ainakin syyttäjälaitoksessa. Saamani raportin mukaan erikoissyyttäjien ratkaisemien Puheetousrikosasioiden määrä on kasvanut kolmanneksella edeltäviin vuosiin verrattuna ja samalla Puheetousrikosjuttujen syyteharkinta-ajat ovat lyhentyneet. Ennen pitkää tämä tulee näkymään myös tuomioistuimissa Puheetousrikosasioiden määrän kasvuna.
Hyvät tuomarit,Nyt on tilaus sellaisille hyville hankkeille, jotka samanaikaisesti sekä kehittävät prosesseja että säästävät rahaa. Hyvä esimerkki tästä on neljässä käräjäoikeudessa vuonna 2011 lasten huoltajuusriitojen käsittelyyn käynnistetty ns. FOLLO-hanke, jossa tuomioistuinsovittelulain mukaisessa järjestyksessä käsitellään huoltajuusriitoja. Tuomarin kanssa käsittelyyn osallistuu henkilö, jolla on kokemusta ja asiantuntemusta esimerkiksi perhe-, parisuhde- ja kehityspsykologiasta sekä kokemusta eroperheiden kanssa työskentelystä. Edellä kuvatunlaista osaamista löytyy esimerkiksi kuntien perheneuvoloista ja kokeneiden lastenvalvojien joukosta. Pilotoinnista saadut kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä ja kuluvan vuoden syyskuun alusta kokeilua laajennettiin seitsemään uuteen käräjäoikeuteen. Nyt kokeilu on käytössä kaikissa hovioikeuspiireissä. Käytännössä asiantuntija-avustajatoiminnan käytännön järjestämisestä sekä rahoituksesta on tehty sopimus kunkin kokeilupaikkakunnan sosiaalitoimen ja oikeusministeriön kesken.
Tähän hankkeeseen on saatu rahoitus ja on tarkoitus vuoden 2013 aikana valmistella uudistusta siten, että se voitaisiin valtakunnallistaa. Valtakunnallistaminen edellyttää kuitenkin tiettyjä lainsäädäntömuutoksia. Tavoitteeni on, että hallitus antaisi tästä esityksen vuoden 2013 aikana, niin että järjestelmä olisi käytettävissä kaikissa käräjäoikeuksissa 2014. Tällä tavalla taataan kansalaisten yhdenvertaisuus eri puolella Suomea.
Hallituksen eräänä tuomioistuinlaitosta koskevana kärkihankkeena on turvapaikka-asioiden käsittelyn tehostaminen. Näiden asioiden käsittelyn tehostamiseksi on valtion Puheetousarvioissa tälle ja myöskin ensi vuodelle osoitettu määrärahat, joilla on voitu rekrytoida henkilöstöä Helsingin hallinto-oikeuteen .Oikeusturvaohjelmasta
Vuoden 2013 Puheetousarvio sisältää, kuten jo mainitsin, myös tuomioistuinlaitoksen osalta menojen leikkauksia. Ensi vuoden leikkausten tavoitteena on osaltaan luoda edellytyksiä sille, että vuoteen 2016 mennessä oikeuslaitoksen menokehys saataisiin noin 17 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin se on tänä vuonna ( 860 milj 2012 (869 2013)). Myös vuoden 2016 jälkeiselle ajalle kohdistuu huomattavia menopaineita, jotka on katettava oikeusministeriön ns. kehyksestä.
Hallitusohjelmaan sisältyy myös linjaus siitä, että hallituskaudella laaditaan oikeusturvaohjelma. Tässä tarkoituksessa ministeriö on asettanut korkean tason neuvottelukunnan valmistelemaan ehdotusta pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi ja valtionPuheetouden tilan edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi oikeusministeriön hallinnonalalla. Myöhemmässä vaiheessa neuvottelukunta myös seuraa ohjelman toteutumista.
Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka, mutta sen tulee tämän vuoden aikana valmistella ehdotus oikeusturvaohjelmaksi sekä sopeuttamisohjelmaksi oikeusministeriön hallinnonalalla. Ohjelmien yhteisvalmistelulla on tarkoitus varmistaa se, etteivät säästötavoitteet vaaranna oikeusturvatavoitteita . Tämä on erittäin tärkeä reunaehto tässä työssä, sillä toimiva oikeusjärjestelmä on yksi meidän demokratiamme tärkeimmistä kulmakivistä.
Tavoitteena on pitkän aikavälin tavoitetilan kuvaava oikeusturvaohjelma, jonka toteuttamisella varmistetaan yhteiskunnassa vahvaa luottamusta nauttiva ja kansainväliset normit täyttävä oikeusturva nykyistä selvästi tehokkaammin. Oikeusturvan on toteuduttava sujuvasti, yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaalla tavalla.
Tässä tarkoituksessa neuvottelukuntaa pohtii muun muassa seuraavia asioita: käsitelläänkö tuomioistuimissa nyt asioita, jotka oikeusturvaa vaarantamatta voitaisiin käsitellä muualla. Prosessi- ja muutoksenhakusäännösten kehittämistä mietitään ottaen huomioon sitovat kansainväliset normit. Oikeusviranomaisten sisäinen johtaminen ja maksujärjestelmän kehittäminen oikeuslaitoksen kehitysedellytysten turvaamiseksi pitkällä aikavälillä ovat niin ikään pohdittavana. Oikeuslaitoksen rakenteelliset ratkaisut sekä tuomioistuinhallinnon uudelleenorganisointi tulevat myös tarkasteluun neuvottelukunnan työssä.
Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus
Bästa åhörare,
Beredningen av hovrätternas och förvaltningsdomstolarnas strukturreform inleddes redan på våren 2010, då justitieministeriet tillsatte en bredbasig kommission. Kommissionen skulle lägga fram ett förslag till utveckling av hovrätts- och förvaltningsdomstolsnätverket i syfte att skapa domstolar som till anPuheetet ärenden och till sin struktur är ungefär lika stora. Dessutom hade kommissionen i uppdrag att utvärdera var hovrätterna och förvaltningsdomstolarna ska förläggas. Kommissionen blev klar med sitt betänkande i mars 2011.
Hyvät kuulijat,Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen valmistelu käynnistyi jo kesällä 2010, jolloin oikeusministeriö asetti laajapohjaisen toimikunnan. Toimikunnan tuli laatia ehdotus hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämiseksi siten, että tavoitteena on asiamäärältään ja rakenteeltaan mahdollisimman tasakokoiset hovi- ja hallinto-oikeudet. Lisäksi toimikunnan tuli arvioida hovi- ja hallinto-oikeuksien sijaintipaikkakunnat. Toimikunnan mietintö valmistui maaliskuussa 2011.) Laajan lausuntokierroksen ja ministeriössä tapahtuneen jatkovalmistelun jälkeen linjasin jatkovalmistelun pohjaksi, että Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistetään ja hovioikeus sijoitetaan Kuopioon, Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdistetään ja hallinto-oikeus sijoitetaan Ouluun ja että Kuopion hallinto-oikeus ja Kouvolan hallinto-oikeus yhdistetään ja hallinto-oikeus sijoitetaan Kuopioon. Lisäksi Kainuun maakunta siirretään Rovaniemen hovioikeuspiiriin ja Päijät-Hämeen maakunta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin.
Uudistuksen valmistelua varten on asetettu projektiorganisaatio ja uudistuksen toteuttamisen edellyttämä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 25.10.2012 ja uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
Vakuutusoikeudesta
Vakuutusoikeuden toimintaan on viime kuukausien aikana kohdistunut paljon kritiikkiä ja keskustelun sävy on ollut paikoitellen ikävää ja vähemmän rakentavaa. Toimeentuloturva-asioiden muutoksenhaun osalta on etsittävä ratkaisuja, jotka edistävät oikeusturvaa koko käsittelyketjussa. Muutoksenhakijoiden etu on saada oikeusvarma ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ylimmän tuomioistuimen vakuutusoikeuden osalta hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti jatketaan vakuutusoikeuslain muutosten valmistelua vielä tänä syksynä. Tavoitteena on kehittää prosessia nykyistä avoimemmaksi ja edistää asioiden viivytyksetöntä käsittelyä.
Markkinaoikeus ja IPR-asiat
Tässä yhteydessä haluan myös mainita toisen erityistuomioistuimen eli markkinaoikeuden. Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan markkinaoikeuteen keskitettäväksi yhtäältä muutoksenhaku teollisoikeuksia myöntävien rekisteriviranomaisten päätöksistä sekä toisaalta kaikkien teollis- ja tekijänoikeudellisten riita- ja hakemusasioiden käsittely.
Tuomioistuinlaitoksen kannalta immateriaalioikeudelliset asiat ainakin lukumäärältään muodostavat varsin pienen asiaryhmän ja, vaikka tämä asia koskettaa täällä läsnäolijoista vain verraten pientä osaa, on asia sen ajankohtaisuuden vuoksi kuitenkin paikallaan tässäkin yhteydessä mainita.
Hallituksen esityksen mukaan valitukset rekisteriviranomaisten päätöksistä käsiteltäisiin markkinaoikeudessa hallintolainkäyttölain järjestyksessä. Teollis- ja tekijänoikeudelliset riita- ja hakemusasiat käsiteltäisiin markkinaoikeudessa lähtökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren mukaisesti.
Markkinaoikeuden päätöksiin liittyvän muutoksenhaun osalta esityksessä puolestaan ehdotetaan, että rekisteriviranomaisten päätösten osalta markkinaoikeuden ratkaisuihin olisi mahdollista hakea muutosta edelleen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaku markkinaoikeuden ratkaisuista teollis- ja tekijänoikeudellisissa riita- ja hakemusasioissa tapahtuisi puolestaan valittamalla korkeimpaan oikeuteen nykyistä valituslupajärjestelmää noudattaen.
Ns. lupalakimiehet
Tulevista tuomioistuinmenettelyä koskevista uudistuksista haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa myös ensi vuoden alusta voimaan tulevasta oikeudenkäyntiasiamiehiä koskevasta uudistuksesta. Uudistus tarkoittaa, että muiden oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kuin asianajajien ja julkisten oikeusavustajien kelpoisuusvaatimuksia ja valvontaa tiukennetaan perustamalla mainittuja asiamiehiä ja avustajia koskeva uusi lupa- ja valvontajärjestelmä.
Tillstånd att vara verksam som rättegångsombud eller rättegångsbiträde beviljas av nämnden, som tillsattes i somras och vars medlemmar är domare från de allmänna domstolarna och förvaltningsdomstolarna samt företrädare för den juridiska forskningen. Nämnden har inlett åtgärderna för att få igång sin verksamhet så att den kan ta emot och behandla tillståndsansökan fr.o.m. den 1 januari 2013, då lagen träder i kraft.Luvan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen myöntää lautakunta, joka on asetettu kesällä ja johon kuuluu tuomareita yleisistä tuomioistuimista sekä hallintotuomioistuimista ja oikeustieteellisen tutkimuksen edustajia. Lautakunta on käynnistänyt toiminnan aloittamiseen liittyvät toimet, jotta se olisi valmis vastaanottamaan ja käsittelemään lupahakemuksia.1.1.2013 lukien, jolloin laki tulee voimaan. Lupajärjestelmän piiriin kuuluvat oikeudenkäyntiasiamiehet ja -avustajat ovat oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävässään, samoin kuin tuomioistuimen määräykseen tai avustajanmääräykseen perustuvassa tehtävässä, velvollisia noudattamaan asiallisesti samansisältöisiä ammattieettisiä sääntöjä kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat.Lupajärjestelmän piiriin kuuluvat oikeudenkäyntiasiamiehet ja -avustajat olisivat lisäksi valvonnan piirissä ja lähtökohtaisesti samojen kurinpidollisten seuraamusten piirissä kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat, kuitenkin niin, että henkilön toiminta asiamiehenä tulee tarvittaessa voida yleisesti päättää. On mielenkiintoista nähdä, miten uusi järjestelmä lähtee käyntiin.Ja vielä esimerkki laajasta ja toivottavasti hyvin onnistuvasta hankkeesta, joka koskee hallinto-asioiden muutoksenhakua. Siinä selvitetään oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmän laajentamista uusiin asiaryhmiin.
Oikaisumenettelyn käyttöä nopeana ja helppokäyttöisenä oikeussuojakeinona on syytä laajentaa. Oikaisuvaatimus antaa mahdollisuuden virheellisen päätöksen muuttamiseen valitusta yksinkertaisemmassa ja nopeammassa menettelyssä. Oikaisuvaatimuksen käsittely ei ole lainkäyttöä, mutta se voi vähentää tarvetta valittaa päätöksestä hallintotuomioistuimeen. Oikaisu ei kuitenkaan sovellu oikeussuojakeinoksi kaikkiin hallintopäätöksiin. Tällä hetkellä oikeusministeriöllä on tarkoitus käydä läpi noin 600 lakia ja, yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa, hallituskauden aikana laatia hallituksen esitys oikaisuvaatimuksen käytön laajentamisesta päätöksiin, joihin se soveltuu.
Myös valituslupajärjestelmän käyttöä on syytä laajentaa muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tavoitteena on kehittää hallintolainkäytön valituslupajärjestelmää nykyistä yhtenäisemmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee voida yhä selkeämmin keskittyä ylimmälle oikeusasteelle ominaisiin tehtäviin. Valitusmahdollisuuden tulisi kaikissa asiaryhmissä määräytyä perustellun oikeussuojatarpeen pohjalta.Tarkoitus on kaiken kaikkiaan helpottaa, nopeuttaa ja tehostaa oikeussuojan antamista hallintoasioissa.Hyvät kuulijat,
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua tärkeästä yhteiskunnallisesta aiheesta, nuorten syrjäytymisestä, ja siitä mitä yhteiskunta voisi tehdä paremmin tämän vakavan ongelman ehkäisemiseksi. Avainasemassa ongelman ratkaisemiseksi on tietenkin ylipäätänsä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja heidän tukeminen henkilökohtaisesti räätälöidyillä sosiaalisilla ja koulutuksellisilla toimilla. Saatatte hyvin kysyä, millä tavalla tämä ongelma kuuluu oikeuslaitokselle ja tuomioistuimille. Mielestäni oikeuslaitoksessa voisimme hyvinkin miettiä olisiko myös meillä tarjota uusia keinoja, jolla voisimme paremmin puuttua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.
On tietenkin niin, että siinä vaiheessa kun nuori on syytettynä rikosoikeudenkäynnissä – useimmiten elämänsä alkutaipaleella oleva nuori mies – syrjäytyminen on usein jo tosiasia. Kuuntelin kuitenkin herkällä korvalla kun valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen muutamia kuukausia sitten avasi keskustelun syyttäjien ja tuomioistuinten roolista nuorten rikostentekijöiden puhuttamisesta, erityisesti tuomion julistamisen yhteydessä. Mielestäni meidän tulisi vakavasti harkita tätä aloitetta. Uskon että tuomarin päättäväinen mutta samalla ymmärtäväinen puhuttelu voisi olla tärkeä tekijä jotta nuori paremmin pystyisi ymmärtämään tekonsa merkitys ja mitä rikoksen uusiminen saattaa merkitä hänen elämälleen. Nissinen peräänkuulutti myös uutta ajattelua tuomarin roolista, koulutusta sekä uutta lainsäädäntöä. Mitään merkittäviä resurssitarpeita tuskin aiheutuisi tällaisen menettelyn käyttöönotosta. Jos puhuttelumenettely edes pienissä määrin voisi johtaa uusien rikosten ennaltaehkäisyyn ja nuoren syrjäytymisprosessin katkeamiseen meidän tulisi mielestäni pohtia sitä vakavasti.Bästa deltagare i Domardagen,
Det är mycket som är på gång nu. Jag hoppas och tror att det blir en livlig debatt om dessa och andra projekt. Jag önskar att ni har en riktigt intressant dag och många nyttiga diskussioner. Jag vill också önska er välkomna till justitieministeriets mottagning i Ständerhuset, där vi kan fortsätta diskussionen.
Hyvät Tuomaripäivän osanottajat. Paljon on tällä hetkellä vireillä. Toivoisin ja luulisin, että syntyy keskustelua sekä näistä että muista hankkeista. Toivotan teille kaikille mielenkiintoista päivää sekä antoisia keskusteluja ja kutsun teidät oikeusministeriön vastaanotolle SäätyPuheetolle, jossa on mahdollisuus jatkaa yhdessäoloa.
