Lämpimästi tervetuloa tähän kielellisiä oikeuksia koskevaan seminaariin. On hyvä nähdä, että osallistuminen seminaariin on ollut aktiivista ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen kiinnostaa monia tahoja. Saamme päivän aikana kuulla erilaisia näkökulmia siihen, mitä kielelliset oikeudet merkitsevät tämän päivän Suomessa.
Jag vill önska er hjärtligt välkomna till det här seminariet om de språkliga rättigheterna. Det gläder mig att se ett så aktivt deltagande och att så många är intresserade av förverkligandet av de språkliga rättigheterna. I dag får vi höra olika synpunkter på vilken betydelse de språkliga rättigheterna har i dagens Finland.
Tarkastelen tässä puheessa ensiksi seminaarin tarkoitusta ja valmisteilla olevaa Valtioneuvoston kielikertomusta. Tämän jälkeen nostan esiin eräitä ajankohtaisia kysymyksiä ja kehittämisajatuksia. Minulla oli viime viikolla tilaisuus tutustua Kanadan kielilainsäädäntöön ja -käytäntöihin. Ne antavat kehittämisajatuksia myös Suomen tilannetta ajatellen.
Hyvät kuulijat,
Valtioneuvoston kielikertomus annetaan eduskunnalle kielilain mukaisesti vaalikausittain. Nyt valmisteltava kielikertomus on järjestyksessä kolmas. Kertomus keskittyy kansalliskieliin – suomeen ja ruotsiin – mutta siinä tulee lain mukaan käsitellä lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.
Tyngdpunkten i Statsrådets berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen ligger enligt lagen på nationalspråken – finska och svenska – men enligt lagen ska därtill åtminstone samiska, romani och teckenspråk behandlas i berättelsen.
Eduskunnan toiveen mukaisesti nyt valmisteltavaan kertomukseen tulee edellistä kertaa laajemmin mukaan myös muiden kuin kansalliskielten tilanne. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, ja niillä on monia yhtymäkohtia myös kansainvälisiin Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. Aihepiiriä on valmisteltavana olevassa kertomuksessa tarkoitus käsitellä myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta.
Kielikertomus on ennen kaikkea yhteenveto siitä, miten kielellisten oikeuksien toteutumisessa on kuluneen nelivuotiskauden aikana tapahtunut. Kertomusta varten kootaan laaja aineisto, jossa selvitetään mm. kaksikielisissä kunnissa asuvien omia kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Aineiston perusteella on mahdollista seurata sitä, miten tilanne on viime vuosina kehittynyt. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti edelliseen kertomukseen antamassaan vastauksessa huomiota mm. kielikoulutukseen ja kielellisten vaikutusten arviointiin. Nämä teemat otetaan mukaan myös seuraavaan kertomukseen.
Språkberättelsen är framför allt ett sammandrag av vad som har hänt i fråga om förverkligandet av de språkliga rättigheterna under den senaste fyraårsperioden. Som bakgrund till berättelsen samlas ett omfattande material, bland annat för att utreda vilken erfarenhet invånarna i tvåspråkiga kommuner själv har av tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna.
I sitt betänkande om den föregående berättelsen fäste riksdagens grundlagsutskott uppmärksamhet bland annat vid språkundervisningen och bedömningen av de språkliga konsekvenserna.
Kertomuksissa on havaintoihin perustuen annettu myös suosituksia liittyen esimerkiksi kielitaidon huomioimiseen rekrytoinneissa tai molemmilla kansalliskielillä viestimiseen. Valmisteltavana olevassa kertomuksessa on myös tarkoitus kiinnittää huomiota hyviin käytäntöihin kielellisten oikeuksien toteuttamisessa. Hyvin toteutetut kielelliset oikeudet sekä palvelevat yksilön oikeuksia että edistävät viranomaisen toimien tarkoituksen toteutumista.
Tämänkertaisen kielikertomuksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että samaan aikaan on valmisteilla myös kansallinen kielistrategia pääministeri Kataisen johdolla. Kun kielikertomus on ensisijassa selvitys tilanteen kehittymisestä viime vuosina, on Kansalliskielistrategian tarkoituksena luoda pohja elinvoimaisten kansalliskielten säilymiselle tulevina vuosikymmeninä. Kansalliskielistrategian tulee tämän mukaisesti olla laaja-alainen ja sen tulisi ulottua varsin pitkälle tulevaisuuteen. Kansalliskielet tarvitsevat säilyäkseen laajapohjaista yhteistyötä ja näkemyksellisiä visioita.
Samtidigt som statsrådets berättelse bereds vid justitieministeriet håller man också på med beredningen av en nationell språkstrategi under ledning av statsministern. Statsrådets lagstadgade berättelse är emellertid först och främst är en uppföljning av tillämpningen av språklagstiftningen under de senaste fyra åren medan nationalspråksstrategin syftar till att skapa en grund för att bevara två livskraftiga nationalspråk under de kommande decennierna, sträcka sig långt in i framtiden. Men bevarandet av nationalspråken kräver samarbete på bred front.
Myös muissa kielissä tapahtuu paljon ajankohtaista. Luonnos saamen kielen elvyttämisohjelmaksi on ollut lausuntokierroksella, ja toivon että valtioneuvosto voisi mahdollisimman pian hyväksyä elvyttämisohjelman saamen kielelle. Myös mm. valmisteltavana oleva pohjoismainen saamelaissopimus sekä ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169, jonka ratifiointi on valtioneuvoston tavoitteena, vaikuttaisivat saamelaisten oikeuksiin.
Romanikieleen liittyviä toimia sisältyy romanipoliittiseen ohjelmaan sekä mm. alkuvuodesta hyväksyttyyn perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan. Viittomakielten osalta hallitusohjelma toteaa mm., että valtioneuvosto selvittää mahdollisen viittomakielten tarvetta. Kuurojen liiton valmistelema, vuonna 2010 hyväksytty Viittomakieliohjelma antaa hyvän kuvan ajankohtaisesta tilanteesta. Viimeisten vuosien aikana Suomi on myös edelleen kansainvälistynyt, ja muita kieliä puhutaan nyt aiempaa enemmän. Valmisteilla olevalla uudistetulla yhdenvertaisuuslailla on tarkoitus vahvistaa suojaa eri syrjintäperusteisiin perustuvaa syrjintää vastaan.
Tämänkertainen valtioneuvoston kielikertomus valmistellaan entistä avoimemmin, ja tämän seminaari- ja kuulemistilaisuuden tarkoituksena onkin ensisijaisesti kuulla eri kieliryhmiä edustavien ja eri taustoista tulevien näkemyksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kieli on jokaisen yksilön ja ryhmän identiteettiin voimakkaasti liittyvä asia. Samalla kieli on kuitenkin myös väline kehittää yhteiskuntaa. Oikeusministeriö pitää erityisesti arvossa laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa kielellisten oikeuksien edistämisessä.
Den här gången bereds statsrådets språkberättelse på ett ännu öppnare sätt än förut. Seminariet och hörandet syftar i första hand till att höra hurdana erfarenheter företrädare för olika språkgrupper och människor med olika bakgrunder har av förverkligandet av de språkliga rättigheterna. Språket är en viktig del av individens och olika gruppers identitet men också ett medel för att utveckla samhället. Justitieministeriet sätter högt värde på samarbetet med olika instanser för att främja förverkligandet av de språkliga rättigheterna.
Hyvät kuulijat,
Kielellisten oikeuksien osalta on siis Suomessa tapahtumassa paljon. On silti tarpeen tarkastella myös hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Itselläni oli viime viikolla tilaisuus vierailla Kanadassa tutustumassa heidän kielilainsäädäntöönsä ja siitä saatuihin käytännön kokemuksiin.
Huomionarvoista oli laajapohjainen työ Kanadan virallisten kielten – englannin ja ranskan – hyväksi. Kanadassa pitkäjänteinen työ kaksikielisyyden hyväksi lähtee vuosille 2008 – 2013 hyväksytystä strategia-asiakirjasta, ”Roadmapista”.
Kaikki alkaa koulutuksesta, käytännön kielellisten valmiuksien luomisesta. Esimerkiksi pääkaupunki Ottawan alueella 2/3 lapsista hakeutuu kielikylpyyn jo varhaiskasvatuksesta alkaen, ja loputkin opiskelivat toista kansalliskieltä huomattavan paljon. Toimiminen toisella kansalliskielellä muodostuu luonnolliseksi osaksi lapsen arkea.
Tärkeää – meilläkin – on kouluttaa riittävästi osaavia kielikylpyopettajia. On myös aiheellista huomata, että kielikylpy voi toimia molempiin suuntiin: suomenkielisten tulee voida osallistua ruotsinkieliseen ja ruotsinkielisten suomenkieliseen kielikylpyyn. Tarjontaa voitaisiin meillä selkeästi lisätä, kysyntää varmasti olisi. Kielikylpyä ei kuitenkaan tule sekoittaa kaksikieliseen kouluun.
Kielellinen jatkumo on tärkeä, ja Kanadassa kielikylpyä on mahdollista jatkaa läpi koulun ja edelleen Ottawan yliopistossa. Ottawan yliopistossa sijaitsee myös kielikeskus, jolla on monipuolinen rooli kielellisten oikeuksien edistämisessä yliopistossa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Vastaavaa voitaisiin harkita meilläkin lähtien omista instituutioistamme.
Yksi mielenkiintoinen esimerkki Kanadasta liittyy kielellisten oikeuksien valvonnan ja edistämisen organisointiin. Kanadassa toimii kansalliskielten valtuutettu, Commissioner of the Official Languages. Hänen mandaattinsa on laaja: kanteluiden ratkaisemisesta ja oikeudenkäynteihin osallistumisesta kielellisten oikeuksien edistämiseen ja niistä tiedottamiseen.
I fråga om hur övervakningen och främjandet av de språkliga rättigheterna kan organiseras finns det ett intressant exempel i Kanada. Kanada har ett nationalspråksombud, Commissioner of the Official Languages. Ombudet har ett omfattande mandat: från avgörande av klagomål och deltagande i rättegång till främjande av de språkliga rättigheterna och spridande av information om dem.
Kanadan Commissioner -malli ei välttämättä sellaisenaan olisi siirrettävissä Suomeen. Meillä mm. korkeimmat lainvalvojat valvovat kielellisten oikeuksien toteutumista viranomaisten toiminnassa, ja ratkaisevat tätä koskevia kanteluasioita. Myöhemmin tässä seminaarissa kuulemme Eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston havaintoja asiasta. Korkeimpien lainvalvojien asemaa ei tule heikentää, eikä päällekkäistä toimintaa luoda, mutta esimerkiksi kielellisten oikeuksien edistämiseen, kouluttamiseen ja tiedotukseen liittyvä Kielivaltuutetun mandaatti voisi soveltua hyvin Suomeen. Asiaa on ajankohtaista pohtia Kansalliskielistrategiaa valmisteltaessa.
Hyvät kuulijat,
Mina damer och herrar,
Kokemukset sekä meillä että muualla osoittavat, etteivät kielelliset oikeudet toteudu itsestään. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä: kielelliset oikeudet koskevat niin kansalaisia, järjestöjä kuin viranomaisiakin. Suomessakin tarvitaan rakentavaa keskustelua kansalliskielten elinvoimaisuuden ylläpitämisestä pitkällä aikavälillä, ja siitä merkittävästä pääomasta, jonka kaksikielisyys meille tuo.
De språkliga rättigheterna förverkligas inte av sig själv. Vi behöver brett samarbete: de språkliga rättigheterna gäller oss alla – medborgare, organisationer och myndigheter. Finland behöver en konstruktiv debatt om hur två livskraftiga nationalspråk kan bevaras på lång sikt.
Kieliä ei tule asettaa toisiaan vastaan. Meillä on hyvin edellytyksiä turvata alkuperäiskansa saamelaisten kielten säilyminen, samoin kuin muiden kielten tulevaisuus Suomessa. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, ja kielitaito on merkittävä pääoma sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Tällä hetkellä on menossa merkittäviä hankkeita, kuten kuntauudistus, joiden yhteydessä tulee huolehtia kielellisten vaikutusten arvioinnista ja kielellisten oikeuksien toteuttamisesta.
Vi har goda förutsättningar att också trygga urfolkets, samernas språk, likaså framtiden för andra språk i vårt land. De språkliga rättigheterna hör till de grundläggande rättigheterna och språkkunskap är ett viktigt kapiPuheet såväl för enskilda individer som för hela samhället. För närvarande pågår bland annat kommunreformen. Där är det viktigt att se till att de språkliga konsekvenserna bedöms så att de språkliga rättigheterna förverkligas.
Toivon, että tästä seminaarista muodostuu avoin ja keskusteleva. Me oikeusministeriössä toivomme eri sidosryhmien kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisen ongelmakohdista, mutta yhtälailla positiivisia kokemuksia ja esimerkkejä hyvästä toiminnasta. Tarvitsemme yhteistyötä kielellisten oikeuksien puolesta.
Jag hoppas att vi i dag kan ha en öppen dialog om dessa frågor. Justitieministeriet vill gärna höra era erfarenheter om förverkligandet av de språkliga rättigheterna och vi vill naturligtvis också höra om alla positiva erfarenheter och lyckad verksamhet.
Genom samarbete kan vi främja de språkliga rättigheterna.
