Kysymys siitä, miten Suomen puolustus tulisi hoitaa tulevaisuudessa on mitä ajankohtaisin. Risto Siilasmaan työryhmä, joka äskettäin julkaisi oman raporttinsa lähtee siitä, että edelleen on syytä pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta.
Kysymys siitä, miten Suomen puolustus tulisi hoitaa tulevaisuudessa on mitä ajankohtaisin. Risto Siilasmaan työryhmä, joka äskettäin julkaisi oman raporttinsa lähtee siitä, että edelleen on syytä pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta.
On helppo olla samaa mieltä siitä, että maanpuolustusksen on tulevaisuudessa nojauduttava yleiseen asevelvollisuuteen. Miksi? Siihen löytyy montakin syytä.
On aina muistettava, että maantieteellinen sijaintimme on juuri se mikä se on. Tämä tarkoittaa, että meillä on erittäin pitkä raja suurvaltaan Venäjään, raja joka samalla on EU:n raja itään. Vaikkakin aseellinen konflikti tänä päivänä on varsin kaukainen ajatus ja todennäköisyys konfliktin syntymiseen erittäin vähäinen, on kuitenkin äärettömän tärkeätä, että puolustuskykymme mielletään uskottavaksi. Asevelvollisuudesta luopuminen ja siirtyminen palkka-armeijaan, olisi erittäin kallis operaatio. Jo 60 000 ammattisotilaan joukkue olisi lähes tuplasti kalliimpi kuin nykyjärjestelmä, ja sen lisäksi tämä vahvuus ei edes olisi asiantuntijoiden mukaan riittävä.
Mutta on myös muitakin argumentteja, kuin puhtaasti Puheetoudelliset. Oma merkityksensä on sillä, että jokainen nuori mies maassamme kutsutaan kutsuntoihin ja hänelle annetaan mahdollisuus siihen koulutukseen ja ”elämän kouluun” mikä armeija tarjoaa. Mutta totta kai tämänkin koulutuksen on elettävä ajassa ja jatkuva kehittyminen pitää myös armeijalle olla tärkeää. Onko sitten viisasta lähteä lyhentämään lyhin mahdollinen palvelusaika kuudesta neljään kuukauteen, se on eri kysymys, jota kannattaa tutkia.
Koulunkäynnin jälkeen maassamme ei ole mikään muu verkko, joka niin tehokkaasti pystyy keräämään kokonaisen ikäluokan. Jollekin asevelvollisuus voi jopa tietää syrjäytymiseltä ehkäisy. Asevelvollisuudella on myös suuri kansanterveydellinen merkitys ja tukee myös maahanmuuttajien kotouttamista. Yleisellä asevelvollisuudella on siten paljon laajempi yhteiskunnallinen merkitys kuin pelkästään puolustuksellinen.
Meidän olisi myös syytä luoda parempi siviilivalmius yllättävien kriisien hallitsemiseksi. Emme voi täysin sulkea pois, että myös Suomi voisi joutua tietoverkko- tai terrori-iskujen kohteeksi. Niin monimutkaiseksi nykypäivän maailma on kehittynyt. Myös tämän takia olen sitä mieltä, että olisi hyvä asia kutsua myös tytöt kutsuntoihin, ja antaa heille samaa informaatiota kuin pojille siitä mitä puolustusvoimamme tarjoaa. Sitten voivat valita, haluavatko suorittaa asevelvollisuuden vai ei. Naisille ei kuitenkaan pidä säätää pakollista asevelvollisuutta. Kuitenkin voisi olla paikallaan kehittää kaikille jonkinlainen lyhtyjaksoisempi siviilivalmiutta tukeva koulutus.
Anna-Maja Henriksson
Kansanedustaja, RKP
