Uusi ote nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi !
Politiikan voileipäpöytä on tällä viikolla tarjonnut keskusteluja mm. maan Puheetoudesta, työllisyystilanteesta, Itämerestä, perustuslain uudistamisesta, rokotteiden mahdollisesta Kela-korvattavuudesta ja nuorisolain uudistamisesta.
Politiikan voileipäpöytä on tällä viikolla tarjonnut keskusteluja mm. maan Puheetoudesta, työllisyystilanteesta, Itämerestä, perustuslain uudistamisesta, rokotteiden mahdollisesta Kela-korvattavuudesta ja nuorisolain uudistamisesta.
Keskityn tässä kolumnissa hallituksen esitykseen nuorisolain muuttamiseksi. Se miten me pystymme huolehtimaan nuoristamme tänään, vaikuttaa suoraan maan tulevaisuuteen sekä Puheetouteen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on siis meidän yhteiskunnallemme välttämätöntä. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, ja tulemme tarvitsemaan jokaista nuorta huomisen Suomen rakentamisessa.
Monet nuoret voivat tänään hyvin ja suurin osa pärjää koulussa ja löytää tiensä eteenpäin elämässä. Kuitenkin aivan liian moni nuori keskeyttää opintonsa tai on tällä hetkellä täysin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Heitä varten tarvitsemme uusia otteita nuorisotyöhön. Tämän ajatuksen on myös nuorisoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin omaksunut, ja muutokset jotka hallitus nyt esittää nuorisolakiin tukevat tätä ajatusta täysin.
Mitä sitten on uutta ? Ensinnäkin esitetään lisättäväksi säännös paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta ja toiseksi etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvien tietojen luovuttamisesta.
Mitä viranomaisten monialaista yhteistyöverkostoa tulee, voi todeta että viisaat kunnat ovat jo perustaneet omat yhteistyöverkostonsa. Mutta asia ei tietenkään pahene siitä, että nyt tulee laki joka velvoittaa tähän. Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto jonka tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu ja elinoloista ja nuorten palvelujen saatavuudesta. Viranomaistahojen, opetus- , sosiaali- , terveys – ja nuorisotoimen sekä myöskin tarpeen mukaan työvoimahallinnon että poliisin, tulee luoda näitä verkostoja. Nimittäin yksi tämän päivän ongelmista nuorisotyössä on että eri hallinnonalat eivät keskustele keskenään, ja nuoren tilanteen kokonaiskuvan luominen jää puutteelliseksi.
Etsivä nuorisotyö tulee olemaan aivan keskeisessä roolissa tulevaisuudessa. Juuri sen avulla on mahdollisuus käytännössä ehkäistä monen nuoren syrjäytyminen. Se on nimenomaan sellainen konkreettinen toimenpide jota nykyaikainen yhteiskuntamme on odottanut. Vuonna 2009 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli noin 33.700 kuukaudessa, mikä on 12.000 enemmän kuin vuonna 2008.
Etsivää työparitoimintaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, ja silloin tavoitettiin yhteensä 1999 nuorta, joista 1455 ohjattiin nuoren tarvitsemaan palveluun: koulutukseen, työpajatoimintaan, työharjoitteluun tai vastaavaan. Työparit tapasivat nuoria heidän ajanviettopaikoissaan, kuten kauppakeskuksissa ja tapahtumissa mutta myös kodeissa ja internetissä. Ja juuri näin toimien on mahdollisuus onnistuakin.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan nuorta auttaa, sitä enemmän säästetään niin henkisiä kuin Puheetoudellisia resursseja. Syrjään jäävä nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 1 miljoona euroa ja silloin ei ole vielä henkiselle kärsimykselle ja yksilön omalle elämälle laskettu mitään arvoa. Eikä voidakaan, ihmisen elämän arvo on korvaamaton.
Anna-Maja Henriksson
