Maamme sisäinen turvallisuus on kiinteässä yhteydessä lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Tilastot osoittavat selkeästi, että syrjäytymisellä myös on vahva yhteys niin rikosten tekemiseen kuin rikoksen uhriksi joutumiseenkin.
Nuorilla ammatin ja koulutuksen puuttuminen, pitkä työttömyys, matalat tulot ja etenkin koulupudokkuus ovat merkittävä riskitekijöitä syrjäytymiselle. Koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin tulee suhtautua varhaisena signaalina siitä, että jokin on vinossa. Koulun suorittaminen loppuun on useimmiten ensimmäinen aikuisuuteen liittyvä saavutus, ja koulun keskeyttäminen ennustaa monenlaisia ongelmia. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että Suomessa peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla on jopa 13 prosenttia ikäluokasta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 30-vuotiaista lähes 9000 henkilöä ovat vailla ammatillista kolutusta tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa.On kuitenkin lohdullista tietää, että syrjäytymistä on mahdollista torjua varhaisella puuttumisella. Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa vuonna 2011 toiseksi tullut suomalainen Icehearts-toiminta on hyvä esimerkki onnistuneesta moniammatillisesta lastensuojelutyöstä. Icehearts kokoaa syrjäytymisuhan alla olevien 6-vuotiaiden poikien ryhmän, jolle nimetään kasvattaja. Kasvattaja sitoutuu ryhmään pitkäksi ajaksi, kahdeksitoista vuodeksi, eli siihen saakka kunnes pojat tulevat täysi-ikäisiksi. Ryhmä muodostaa yhdessä urheilujoukkueen, joka pelaa esimerkiksi jääkiekkoa tai koripalloa. Kasvattaja valmentaa poikia ja tukee heitä koulussa, kotona ja vapaa-ajalla kohdatuissa ongelmatilanteissa. Tällä hetkellä toiminnassa on yhteensä 11 joukkuetta, jotka toimivat Helsingissä, Vantaalla, Ulvilassa ja Lahdessa. Iceharts ja vastaavanlaiset ohjelmat riskiryhmissä oleville nuorille pojille ovat osoittautuneet olevan menestystarinoita taistelussa syrjäytymistä vastaan, ja toivonkin että toimintaa voisi laajentaa useammalle paikkakunnalle.
Kolumni Keski-Pohjanmaassa ja Pohjalaisessa 17.6.2012