Islannin malli suosii tasa-arvoa

11.05.2008 klo 16:30
Islanti on hyvin mielenkiintoinen maa. Sen olen kokenut tällä viikolla kun olen ollut eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa työmatkalla Islannissa.
Islanti on hyvin mielenkiintoinen maa. Sen olen kokenut tällä viikolla kun olen ollut eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa työmatkalla Islannissa.

Työttömyys on hyvin alhainen, 1-2 %. Elinikäennuste naisilla on 83 vuotta, miehillä 79. Syntyvyys on korkeampi kuin meillä, ja työtä tehdään Islannissa hyvin ahkerasti. Työelämään siirrytään usein jo 16-vuotiaana ja eläkkeelle jäädään usein vasta noin 70-kymppisenä.

Islannin perhevapaa-järjestelmä on kokonaan uudistettu vuonna 2000. Silloin haluttiin nimenomaan saada isät ottamaan enemmän vastuuta lapsistaan ja haluttiin myös parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Niin lähdettiinkin soveltamaan nk. 3+3+3 mallia, joka lähtee siitä, että kummallakin vanhemmalla on oikeus kolmen kuukauden vanhempainvapaaseen ja sen lisäksi heillä on vielä yksi 3 kuukauden ajanjakso, josta he itse keskenään voivat sopia. Näin ollen äiti voi esimerkiksi pitää ensimmäiset 6 kuukautta ja isä sen jälkeen 3 kk. Järjestelmä on osoittautunut varsin hyvin toimivaksi. Isistä jää nyt noin 90 % vanhempainvapaalle, kun tilanne ennen uudistusta oli se että alle prosentin kaikista uusista isistä otti vanhempainvapaata.

Järjestelmää rahoitetaan sitä varten perustetun säätiön kautta. Kaikki työnantajat maksavat tietyn osuuden maksamistaan palkoista tähän rahastoon, riippumatta siitä onko työnantajalla "omia" työntekijöitä vanhempainvapaalla. Näin ollaan päästy pois siitä tilanteesta, että valtaosan vanhempainvapaista kustantavat naisvaltaiset alat. Myös Islannin valtio osallistuu järjestelmän rahoittamiseen. Saamiemme tietojen mukaan kustannukset jakautuu aika tasaisesti valtion ja työnantajien välillä.

Tällä hetkellä suurin ongelma, mitä tulee perhevapaajärjestelmään Islannissa, on, että se koetaan olevan liian lyhyt. Islannin hallitus onkin sen takia kirjoittanut hallitusohjelmaansa, että järjestelmä muutetaan niin, että tulee kolme kuukautta lisää perhevapaata, eli että siirrytään 4+4+4 järjestelmään.

Olen sitä mieltä että meidän Suomessakin tulisi vakavasti miettiä miten meidän vanhempainvapaajärjestelmää tulisi kehittää. Islannin mallista voisi kehittää meille sopiva Suomen malli. Tasa-arvoministeri Stefan Wallin onkin puhunut myönteisesti 6+6+6 järjestelmän mahdollisuuksista. Lasten ja perheiden etua ajatellen olisi hyvä, jos myös meillä isät voisivat viettää enemmän aikaa pienten lastensa kanssa.

Anna-Maja Henriksson