Viime eduskuntavaalien alla, Ruotsalaisella Kansanpuolueella oli tavoitteena poistaa perintövero kokonaisuudessaan. Sinnikäs työskentelymme tämän kysymyksen kanssa, johti tulokseen mutta ihan maaliin ei vielä päästy. Tyydytyksellä voimme todeta että perintö- ja lahjaverouudistus joka astui voimaan 1. tammikuuta 2008 on merkittävä askel oikeaan suuntaan.
Perusvähennys on korotettu 3400 €:sta 20.000 €:oon. Puolisovähennys on korotettu 60.000 €:oon ja alaikäisten lasten lapsivähennys 40.000 €:oon. Tämä tarkoittaa, että perheessä jossa toinen vanhemmista kuolee, perintö on veroton alle 18-vuotiaalle lapselle 60.000 €:oon saakka, kun taas täysi-ikäinen lapsi maksaa veroa kun hänen perintöosuutensa on 20.000 € tai enemmän. Puoliso, on lain mukaan perillinen ainoastaan jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä, siis lapsia tai lapsenlapsia. Näissä tapauksissa puolisolla on yleensä oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta niin kutsutun avio-oikeuden nojalla, ja mitä tulee toiseen puoleen eli varsinaiseen perintöön, tämä verotetaan vasta kun perintöosuuden arvo on 80.000 € tai enemmän.
Tällä uudistuksella eduskunta on nyt onnistunut poistaa suurimmat epäkohdat jotka ovat liittyneet meidän perintöverojärjestelmään. Kuitenkin on niin että uudistus ei saisi loppua tähän. Aikaisemmin perintövero – ja lahjavero noudattivat samaa veroasteikkoa. Nyt lahjaveroa on maksettava lahjoista joiden arvo on 4000 € tai enemmän.
Tämä tarkoittaa että suomalaiset yhä enenevässä määrin, alkavat asettamaan kysymyksen – kannattaako omaisuus antaa lahjaksi elinakanani vai ei. Tämä myös tulee antamaan pankeille ja juristeille lisää töitä verosuunnittelupuolella. Voi toki ajatella että kyse on niin pienistä summista että ihmiset eivät välittäisi. Kuitenkin on niin että useimmille suomalaisille porkkana välttää turhia veroja on aina houkutteleva. Helpottaaksemme ihmisten päätöksentekoa koskien omaa omaisuuttaan, olisi paikallaan että lahjavero edelleen seuraisi perintöveroasteikkoa. Nykytilanteessa katsonkin että lahjaveroa olisi uudistettava niin, että veroa maksettaisiin vasta kun lahjan arvo on 20.000 € tai enemmän.
Ero suomaalisen perintö- ja lahjaverojärjestelmän ja muiden EU-maiden välillä on edelleen, uudistuksesta riippumatta, suuri. Monessa EU-maassa ei ole perintöveroa lainkaan. Tämä koskee mm Ruotsia, Italiaa ja Viroa. Muissa maissa, kuten esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa, verovapaa osuus on huomattavasti korkeampi kuin meillä.
Jokin aika sitten, eräs Suomessa asuva saksalainen otti minuun yhteyttä ja kertoi tilanteestaan. Hänen vanhempansa asuvat edelleen Saksassa, ja ovat nyt ruvenneet miettimään mitä heidän omaisuudelleen tulee tapahtumaan kun toinen heistä tämän maapallon jättää. Jos poikaa verotettaisiin Saksassa, hänen ei tarvitsisi maksaa perintöveroa laisinkaan. Nyt kun hän on pysyvästi Suomessa asuva, hänet verotetaan meidän järjestelmämme mukaan. Ei ihme että hän on ruvennut miettimään, voiko hän jäädä Suomeen asumaan ja työskentelemään vai pitäisikö hänen palata Saksaan. Näinä aikoina, kun tarvitsemme kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin ulkomaista työvoimaa, meillä ei ole varaa pitää sellaisia perintöverojärjestelmiä yllä, jotka toimivat muiden EU-kansalaisten pelottimina. Tämän takia, ja koska ihmiset ovat jo kertaalleen maksaneet veroa siitä omaisuudesta, minkä ovat ansaitsemillaan varoilla hankkineet, tavoitteena pitääkin edelleen olla koko perintöveron poistaminen.
Anna-Maja Henriksson