Työllisyyden parantaminen on hallituksen ja koko Suomen suurin haaste tällä hetkellä. Hallituksen ehdottamat toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi ovat hyvä alku, mutta jo nyt on selvää, että ne eivät ole riittäviä. Hallituksen tulisikin nyt ottaa käyttöön vielä laajempi valikoima keinoja, jotta suomalaisille saadaan työtä, Henriksson sanoo.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti varjobudjetissaan sarjan toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Ansiosidonnaista tulisi kehittää kannustavampaan suuntaan ja työvoimapalveluja tulisi pystyä kilpailuttamaan. Lisäksi tulisi selvittää minityömallin käyttöönoton mahdollistaminen nuorten työnhakijoiden kohdalla. Minityömallissa nuorille voitaisiin antaa oikeus ansaita tietty summa kuussa tämän vaikuttamatta tukien tai muiden etujen saamiseen. Se purkaisi myös kannustinloukkuja.
− Olisi lisäksi täysin välttämätöntä, että paikalliselle sopimiselle luotaisiin todelliset edellytykset. Mallia voisi hakea esimerkiksi Ruotsista, jossa työmarkkinoita on uudistettu rohkeasti, sanoo Henriksson.
− Työn tarjonnan lisäämiseksi hallituksen tulisi myös välittömästi ryhtyä uudistamaan perhevapaita ja kotihoidon tukea. Tällä hetkellä nämä järjestelmät eivät kannusta naisten osallistumista työelämään tai edesauta miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Onko hallitus tehnyt ideologisen valinnan jättäessään nämä asiat pois tasa-arvo ohjelmasta?