Pohjalainen 26.02.2017: Minä arvostan vanhuksia.

06.03.2017 klo 13:36
Minä arvostan vanhuksia.

Niitä ihmisiä, jotka omin käsin rakensivat tästä maasta nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion. Niitä ihmisiä, jotka epäitsekkäästi tekivät työtä sen eteen, että tulevilla sukupolvilla olisi maksuton koulutus, puhdasta ruokaa ja kaikille yhdenvertainen terveydenhuolto. Niitä ihmisiä, joiden ansiosta Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista asua ja elää. Niille ihmisille minä tahtoisin antaa heidän raskaasta työstään sen palkkion, että he voisivat kokea olonsa turvalliseksi.

Turvallisuus on nimittäin aivan keskeistä elämän kaikissa vaiheissa. Niin nuoret kuin vanhat ansaitsevat turvallisuuden tunteen. Ansaitsevat tietää, että joku huolehtii minusta. Tämän maan sotien jälkeen uudelleen rakentanut sukupolvi on antanut meille kaikille sen turvallisuuden tunteen. Mutta miten on heidän oman turvallisuutensa laita?  

Kaikkien ikäluokkien kokemukset ovat yhtä tärkeitä yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Kun jokainen kunnan asukas tuntee saavansa apua sitä tarvitessaan, kaikki viihtyvät. Siksi myös korkeatasoinen ja saatavilla oleva vanhustenhoito on minulle ja puolueelleni kunnian asia.

Kunta on olemassa kuntalaisia eli kunnan asukkaita varten. Näin on nyt, ja näin on oltava myös hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Hyvät sosiaalipalvelut, joihin myös vanhustenhuolto kuuluu, ovat hyvinvoivan ja kuntalaisten asialla olevan kunnan peruspilareita. Ne hoidetaan sekä paremmin että tehokkaammin, kun ne ovat lähellä asiakkaita, lähellä kuntalaisia, lähellä sinua. Paikallinen osaaminen ja kokemukset ovat elintärkeitä etenkin sosiaalipalveluja järjestettäessä. Kunnan palveluiden kannalta tärkeää on ihminen – ei hallinto tai poliitikkojen vallanjako.

Siksi me RKP:ssä haluamme osoittaa arvostuksemme maata rakentaneita kohtaan säilyttämällä sosiaalipalvelut kunnissa. Kolmas sektori on tässä tärkeänä apuna, ja kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on itsestäänselvyys. Meistä avun ja turvan on oltava saatavilla mahdollisimman lähellä sinua sen sijaan, että lähdetään luomaan entistä hankalampaa ja byrokraattisempaa hallintoa. Kaikkien on tiedettävä yksiselitteisesti, mistä apu löytyy kun sitä tarvitsee.

Ihmisten on saatava asua kotonaan mahdollisimman pitkään, jos niin haluaa. Silloin on tärkeää, että kotihoito toimii. Kotihoitajilla pitäisi olla mahdollisuus olla jokaisen asiakkaan luona tarpeeksi kauan niin, että olisi aikaa myös jutella vähän.   Unohtaa ei myöskään saa omaishoitajia, jotka tekevät hartiavoimin työtä, jotta lähiomaiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Omaishoitajien arki on usein hyvin raskas, eikä jaksaminen aina ole helppoa. Omaishoitajien työtä kodeissa pitäisi helpottaa niin, että he myös käytännössä pystyvät käyttämään lakisääteisiä vapaapäiviänsä. Toinen tärkeä muutos olisi, että omaishoitajat saisivat kaikkialla Suomessa saman suuruisen korvauksen.

Aina ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tai halua asua omassa kodissa. Silloin on erittäin tärkeää, että vanhempi ihminen voi muuttaa turvalliseen ja viihtyisään uuteen kotiin, esimerkiksi tuettuun asumiseen, jossa apua on helposti saatavilla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta RKP:n motto lähellä sinua toimii erittäin hyvin. Siitä tässäkin uudistuksessa piti olla kyse – paremmasta ja yhdenvertaisemmasta terveydenhuollosta kaikille.

Jää nähtäväksi, toteutuuko se tavoite.