− On syytä sanoa se ääneen: suomalainen turkistarhaus on maailman parasta. Suomen turkistarhauksesta on tullut maailman paras panostamalla eläinten hyvinvointiin, laatuun, jäljitettävyyteen ja sertifiointiin, Henriksson sanoi.
Hän totesi, että sertifioinnin myötä kaikilla on mahdollisuus saada tieto missä ja millaisissa olosuhteissa eläimet on kasvatettu. Sertifiointi on tehnyt Suomesta edelläkävijän maailmanlaajuisesti.
Puutteita voi esiintyä alalla kuin alalla, kuten myös turkistarhauksessa.
− Olennaista on se, että puututaan epäkohtiin määrätietoisesti, Henriksson sanoi.
Hän näki viime vuoden keskustelun kettujen lihavuudesta hyvänä esimerkkinä tästä. Elinkeino itse puuttui asiaan ja ilmoitti, että se ei hyväksy tällaisia puutteita.
− Minusta tämä on järkevä suhtautumistapa. Tämä on myös paras keino vastata eläinsuojelujärjestöjen ja yksittäisten poliitikkojen toistuvaan arvosteluun.
Suomesta löytyy noin 800 turkistarhaa. Ne työllistävät 5000−6000 ihmistä, joista suurin osa asuu Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Henriksson painotti turkistarhauksen tärkeyttä työllisyyden, viennin sekä Suomen talouden kannalta.
Norjan esimerkin seuraaminen on väärä tie
Norja aikoo kieltää turkistarhauksen. Keskustelu tästä voi yltyä Suomessakin.
− Jos Suomi kieltäisi turkistarhauksen, mikä olisi mielestäni ajattelematonta, vaarana on se, että tuotanto vaan siirtyisi ulkomaille. Tarkemmin sanottuna maihin, joissa ei noudateta samanlaisia eläinten hyvinvoinnin periaatteita kuin Suomessa. Tämä ei saa tapahtua.
− Päinvastoin, meidän suomalaisten tulee olla vaikuttamassa siihen, että koko elinkeino panostaa eettiseen ja kestävään kehitykseen ja huomioi myös ympäristökysymykset. Tästä näkökohdasta pitää muistuttaa seuraavan kerran, kun tätä elinkeinoa vastaan hyökätään, Henriksson sanoi.
Lisätietoja: Anna-Maja Henriksson puh. 050-512 2377.