- Idag sägs att ca 15 % av befolkningen har någon form av hörselskada, vilket innebär ca 740.000 finländare. Utgående från det kan vi anta att ca 43.000 finlandssvenskar har problem med hörseln. Man uppskattar att antalet hörselskadade kommer att fördubblas fram till år 2020, sade Henriksson.
För oss alla är det viktigt att få känna sig delaktiga i det samhälle vi lever i. Det innebär också att vi skall ha tillgång till det dagliga informationsflödet. Media, och alldeles särskilt YLE, har här en oerhört central roll, också vad servicen till just hörsel- och synskada-de beträffar. Att programmen textas, och också textas till svenska, är alldeles avgörande för att många finlandssvenska hörselska-dade skall kunna ta del av programutbudet och informationen, påpekar Henriksson.- Henriksson anser att övergången till digi- TV inte skötts så som det anstår ett informations och IT-land som Finland. Enligt Henriks-son görs digitaliseringen bland annat för att ge oss bättre bild, större möjligheter att själv bestämma vad vi vill se när, möjligheter till bättre textservice och interaktivitet. Att följderna av övergången då kommer att vara att flere hundra hushålls tv-skärmar svartnar den 1 september, utan att de själva kan något åt situationen, är helt oförsvarbart hävdar Henriksson! Det är att försätta medborgarna i ojämlik ställning beroende på var i landet man råkar vara bosatt. Övergången borde ha planerats så att man kunnat trygga Finlands Tv:s sebarhet i hela landet för alla medborgare samtidigt. Henriksson anser att Yle borde ta sig ytterligare en funderare på hur man ska sköta denna sak.
Henriksson utgår från att digitaliseringen i alla händelser innebär ett lyft för de hörselskadade och döva, ävensom dem med nedsatt syn, såväl finskspråkiga som svenskspråkiga. Tekniken borde nu finnas för att enkelt kunna få textning, också i olika storlek, till alla program. Hon ser det som ett alldeles särskilt stort ansvar för Yle, att utöka tillgången till textade program. Det handlar om att göra tv-tittaren till kung över textningen. Tittaren skall kunna välja om man vill ha programmet textat och i så fall till vilket språk, och i vilken storlek. – När vi uppnår det har vi skapat ett än mer jämlikt och tolerant samhälle, som beaktar såväl majoritetens som minori-tetens språkliga behov och därtill såväl de hörsel- som synskadades behov. Det är så vi skall bruka den nya tekniken, säger Henriksson.Tilläggsinformation: Riksdagsledamot Anna-Maja Henriksson tfn 050-512 2377
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 22.7.2007 klo 14
Anna-Maja Henriksson: Siirtyminen digi-tv:hen on parannettava palvelua näkö- ja kuulovammaisille!
Katsojasta tekstityksen kuningas!- Siirtyminen digi-tv:hen on parannettava palvelua kuulo- ja näkövammaisille, sanoi kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp) puheessaan Svenska hörselförbundet r.f:in (ruotsinkielisen kuuloliiton) kesätapaamisella Munsalan Lillöössä, Uudessakaarlepyyssä sunnuntaina, 22.7.
- Tänään n. 15 % väestöstä kärsii jonkinasteisesta kuulovammasta, toisin sanoen n. 740.000 suomalaista. Arvioidaan että kuulovammaisten määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2020, sanoi Henriksson.Meille kaikille on tärkeätä tuntea olevamme osa yhteiskuntaa, jossa elämme. Tämä tarkoittaa myös että päivittäinen tiedotusvirta on oltava kaikkien saatavilla. Media, ja erityisesti YLE:llä, on tässä erittäin keskeinen tehtävä, myös kuulo- ja näkövammaisten palvelun suhteen. Ohjelmien tekstitys, ja tekstitys myös ruotsiksi, on aivan ratkaiseva asia monelle suomenruotsalaiselle kuulovammaiselle, jotta nämä voivat ottaa osaa ohjelmatarjonnasta ja tiedosta, painottaa Henriksson.
- Henrikssonin mielestä siirtyminen digi –tv:hen ei ole hoidettu sellaisella tavalla, joka sopii Suomenkaltaiselle tieto ja IT-maalle. Henrikssonin mukaan digitalisointi tehdään mm. jotta saisimme paremman kuvan, voidaksemme itse valita mitä haluamme katsoa milloin, saadaksemme paremmat tekstityspalvelut ja interaktiivisuus. Se että siirtymisen seuraukset ovat, että satojen kotitalouksien tv-ruudut sammuvat 1. syyskuuta, ilman että katsoja itse voi vaikuttaa tilanteeseen, ei Henrikssonin mukaan ole puolustettavissa. Se on kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan riippuen asumispaikasta maassamme. Siirtyminen olisi pitänyt suunnitella sillä tavalla, että oltaisi voitu taata Suomen TV:n näkyvyys koko maassa kaikille kansalaisille samanaikaisesti. Henrikssonin mielestä Ylen tulisi vielä kerran miettiä miten tätä asiaa tulisi hoitaa.Henrikssonin lähtökohta on, että digitalisointi joka tapauksessa tarkoittaa parannuksia kuulovammaisille, kuuroille ja näkövammaisille, sekä suomen- että ruotsinkielisille. Tekniikka pitäisi nyt olla olemassa, jotta saataisiin ohjelmiin helposti tekstitys, myös erikokoi-seksi, kaikille ohjelmille. Hän näkee YLE:llä olevan erityisen suuri vastuu lisätä tekstittyjen ohjelmien määrää. Tv-katsojasta on tehtävä tekstityksen kuningas. Katsojan on voitava itse valita, haluaako hän ohjelman tekstittynä ja jos niin millä kielellä, ja millä koolla. – Kun olemme saavuttaneet tämän, olemme luoneet yhä tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman yhteiskunnan, joka huomioi sekä enemmistön että vähemmistön kielelliset tarpeet ja myös kuulo- ja näkövammaisten tarpeet. Tällä tavalla on käytettävä uutta tekniikkaa, sanoo Henriksson.