Henriksson laitonta uhkausta koskevasta lakimuutoksesta: Tärkeä askel maalittamisen torjumisessa
Eri ammattiryhmien kohtaama uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet viime aikoina. Hallitus antoi tällä viikolla esityksen rikoslain muuttamisesta siten, että laiton uhkaus olisi yleisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustoimensa vuoksi.
Kyse on muun muassa terveydenhoidossa tai asiakaspalvelussa työskenteleviä, mutta myös poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita, tuomareita ja syyttäjiä kohtaan tehdystä laittomasta uhkauksesta. Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla.
– Kaikenlainen maalittaminen ja uhkailu on otettava erittäin vakavasti. Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu sen varaan, että viranomaiset ja tuomioistuimet voivat toimia vapaasti. Ettei hoitotyössä ja asiakaspalvelussa työskentelevien tarvitse sietää häirintää ja uhkailua. Ja että poliitikot uskaltavat sanoa mielipiteensä ja toimittajat uskaltavat tutkia herkkiä aiheita. Siksi tämä lakiesitys on äärimmäisen tärkeä. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaa uhrin asemaa ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Lakiesitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Esityksen pohjalla ovat ne suositukset, jotka arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä esitti. Työryhmän tehtävänä oli valmistella esityksiä vihapuheen tehokkaammalle ehkäisemiselle.
– Keskusteluilmapiiri etenkin sosiaalisessa mediassa on huonontunut. Häirintä ja vihapuhe saavat tilaa etenkin verkossa. Ihmiset sanovat siellä asioita, joita he eivät tulisi sanoneeksi kasvotusten. Tuntuu siltä, että verkossa voi päästää suustaan melkein mitä tahansa ajattelematta sitä, miten se vaikuttaa muihin. Tällainen yhteiskuntakehitys ei ole hyväksyttävää, Henriksson sanoo.
