Asenteet erilaisuutta kohtaan ovat kovettuneet viime vuosina ja sen kokevat muun muassa saamelaiset. On erittäin valitettavaa että, ymmärrys siitä, että Suomi on monikulttuurinen ja -kielinen maa on heikentynyt.
Monikulttuurisuus ja -kielisyys ei aina tarkoita kansainvälistymistä globaalilla tasolla. Maassamme on jo ennestään valtava rikkaus, jonka moni suomalainen harmillisesti saattaa unohtaa. Saamelaisten oikeus omaan kieleen sekä kulttuuriin pitäisi olla kaikille suomalaisille tärkeä asia.
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sisältyy perustuslakimme perusoikeusluetteloon. Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan mainitaan erityisesti. Lisäksi tähän liittyvät oikeudet turvataan useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Jokaisen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, kuulu demokratiamme peruspilareihin. Tämä oikeus on verrattavissa vaikka sananvapauteen tai kokoontumisvapauteen. Kielelliset oikeudet ovat yksilön oikeuksia, mutta niihin sisältyy myös kollektiivinen elementti eli oikeus harjoittaa oikeuksia yhdessä muiden kanssa.
Pohjois-, inarin- ja koltansaame, eli kaikki kolme saamen kieltä, joita puhutaan Suomessa ovat tällä hetkellä uhanalaisessa tilassa. Ilman tehokkaita toimenpiteitä saamen kieli, tai ainakin osa meillä puhutuista saamen kielistä, on vaarassa sammua. Ottaen huomioon, että noin 70% alle 18 vuotiaista saamelaisista asuu kotiseutualueiden ulkopuolella, on erittäin tervetullutta, että Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä on mahdollista saada saamenkielistä varhaiskasvatusta. Nykyteknologia antaa myös paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi digi-materiaalin ja etäopetuksen muodossa.
Suomen valtio on vuosikymmeniä laiminlyönyt alkuperäiskansamme oikeuksia. Olisi tärkeää, että Suomi vihdoin ryhdistäytyisi ja ratifioisi ILO-169 alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen. Julkisella vallalla on perustuslain tasoinen velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Oli erittäin surullista että Sipilän hallitukselta ei löytynyt poliittista tahtoa viedä asiaa eteenpäin, vaan päinvastoin.
Saamelaisten alueilla ilmastonmuutos ei ole enää teoreettinen uhka. Ilmastonmuutoksen tuomat jäljet näkyvät jo luonnossa ja ne vaikuttavat saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin. Ilmastonmuutoksen lisäksi Lapin luontoon tuodaan myös konkreettisempia ihmisten tekemiä haittoja. Jäämerenrata ei ole perusteltua rakentaa luonnon kustannuksella. Jäämerenrata heikentäisi myös huomattavasti saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja.
Vahva yhdessä toimiminen ja kunnioituksen luominen on perusta toimivaan yhteistyöhön. Sillä tavalla voitaisiin myös vahvistaa saamelaisten luottamusta valtiovaltaan. Yhteistyö maamme alkuperäiskansan kanssa on RKP:lle hyvin tärkeää.
Vietämme tänään saamelaisten kansallispäivää. Yleensä maamme kansallispäivänä on tapana liputtaa. Vaikka liputtaminen saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä ja pieneltä asialta, sillä on suuri symbolinen merkitys heille, joita se koskee. Liputtaminen on konkreettinen ja näkyvä ele joka viestii siitä, että haluamme edistää yhdenvertaisuutta. RKP toivoo, että kaikissa Suomen kunnissa ja virastoissa liehuisi saamelaisten lippu tänään, niin Inarissa Saamelaiskäräjien edessä kuin Helsingin kaupunginPuheeton lipputangossa.
Toivon, että kaikki käyttäisivät tänään hetken pohtiakseen, miten hienossa maassa elämme. Siitä huolimatta että puhumme eri kieliä ja olemme kotoisin eri paikoista meillä on paljon yhteistä. Olemme kaikki suomalaisia, pidämme huolta toisistamme ja maastamme. Saamelaisten haasteet ja huolet ovat meidän kaikkien yhteinen asia.
