Henriksson vaatii suostumusperusteista raiskauslainsäädäntöä koko EU:hun
– Yli 17 prosenttia naisista EU:ssa on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Suostumusperusteinen raiskauslainsäädäntö koko EU:ssa parantaisi rikoksen uhrien asemaa ja muuttaisi ajattelutapaa seksuaalirikoksista koko unionissa. Nyt on komissoin aika toimia. Tarvitsemme suostumusperusteisen raiskauslainsäädännön koko EU:hun, sanoo europarlamentaarikko, Renew Europen varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (RKP) kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä.
– Entisenä oikeusministerinä olen ylpeä siitä, että sain vietyä läpi suostumuslain Suomessa. Lainsäädäntömme tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Kaikissa EU-maissa raiskauslainsäädäntö ei kuitenkaan vielä perustu suostumukseen. Tämä tarkoittaa, että tämän hirvittävän rikoksen uhreja – yleensä tyttöjä ja naisia – ei kohdella yhdenvertaisesti koko EU:ssa, Henriksson sanoo.
Henriksson neuvottelee parhaillaan Euroopan parlamentin aloitemietinnöstä, joka koskee suostumusperusteisen raiskauslainsäädännön merkitystä EU:ssa.
– Minä ja keskustaliberaali ryhmäni Renew Europe teemme aktiivisesti työtä EU:n laajuisen suostumuslainsäädännön puolesta vahvistaaksemme naisten oikeuksia ja varmistaaksemme, että vastuu on aina tekijällä – ei koskaan uhrilla. Suostumuksen puuttumiseen perustuva raiskauslainsäädäntö vahvistaa erityisesti naisten oikeutta päättää itsestään ja omasta kehostaan. Tällä aloitemietinnöllä haluamme kehottaa komissiota tuomaan uuden lainsäädäntöesityksen, Henriksson jatkaa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on laaja ongelma. Henriksson viittaa EU:n vuoden 2024 sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevaan kyselyyn, jonka mukaan joka kolmas nainen EU:ssa on kokenut fyysistä väkivaltaa tai uhkailua ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Yli 17 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mikä sisältää sekä raiskauksen että muut ei-toivotut seksuaaliset teot. Kyselyn valossa Suomi on lisäksi EU:n vaarallisin maa naisille.
– Meidän on muutettava asenteita yhteiskunnassa laajasti. Myös miehet tarvitaan mukaan tähän työhön. Yhä edelleen esiintyy vanhentuneita ja vahingollisia stereotypioita, jotka vaikuttavat siihen, miten raiskauksista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta yleisesti puhutaan. Kyse voi olla ajatuksista, joiden mukaan nainen saa syyttää itseään alkoholista, pukeutumisesta tai käyttäytymisestä johtuen. Tällä tavalla suojellaan tekijöitä ja estetään uhreja astumasta esiin. Näin ei saa olla. Jokaista uhria on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, Henriksson päättää.
