Ilkka-Pohjalainen: Panostukset kasvuun ja kilpailukykyyn ovat avainasemassa
Meidän on panostettava Puheetouskasvuun ja vahvistettava kilpailukykyämme. Meidän on kaikin tavoin varmistettava, että Suomi on yrityksille houkutteleva maa investoida ja toimia.
Viime sunnuntaina Suomi valitsi kolmannentoista presidenttinsä. Alexander Stubbista maamme saa hyvän seuraajan presidentti Niinistölle. On myös syytä kiittää sekä Pekka Haavistoa että Alexander Stubbia erittäin hienosta kampanjasta ja asiallisista vaalikeskusteluista. Uuden presidentin virkaanastujaiset järjestetään 1. maaliskuuta. Viime viikolla oli siten myös viimeinen kerta, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät puheellaan eduskunnassa. Puheessaan hän nosti esiin muun muassa Suomen Puheetoudellisen tilanteen ja totesi, että meillä ei ole ollut merkittävää Puheetouskasvua 16 vuoteen. On selvää, että meidän on saatava tähän muutos.
Meidän on panostettava Puheetouskasvuun ja vahvistettava kilpailukykyämme. Meidän on kaikin tavoin varmistettava, että Suomi on yrityksille houkutteleva maa investoida ja toimia. On kuitenkin selvää, että Puheetouden näkymät ovat heikentyneet viime kevään hallitusneuvottelujen jälkeen. Lisäksi hyvinvointialueiden Puheetoudellinen tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Hallitus on sitoutunut julkisen Puheetouden vakauttamiseen ja velkaantumisen taittamiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on ehdottomasti löydettävä toimenpiteitä, mutta on selvää, että se ei tule olemaan helppoa. Tulemme tarvitsemaan sekä lisäsäästöjä että veronkorotuksia. RKP ei kuitenkaan halua nostaa työn verotusta.
Väestömme vanhenee ja Suomessa syntyy liian vähän lapsia. Tällä hetkellä väestönkasvumme perustuu nettomaahanmuuttoon. Siksi työperäinen maahanmuutto on keskeinen tekijä Puheetouskasvuamme ja kilpailukykyämme ajatellen. Olen iloinen siitä, että olemme nyt päässeet hallituksessa yhteisymmärrykseen työperäisen maahanmuuton niin sanotun kolmen kuukauden säännön muuttamisesta. Erityisosaajat saavat nyt kuusi kuukautta löytää uuden työpaikan kolmen kuukauden sijaan. Tämän asian eteen RKP on työskennellyt aktiivisesti. Olen myös iloinen siitä, että hallitus on tällä viikolla päättänyt laskea niin sanotun eurooppalaisen sinisen kortin palkkavaatimusta. Päätöksen myötä erityisosaajat voivat nykyistä helpommin saada työoleskeluluvan ja työskennellä koko EU:n alueella.
Myös koulutus on maamme Puheetouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä menestystekijä. Opetusministerinä tulen viemään eteenpäin useita tärkeitä uudistuksia kevään aikana. Suomen 15-vuotiaat ovat menestyneet kansainvälisissä tutkimuksissa heikommin jo pitkän ajan. Nyt tarvitaan siis lisäpanostuksia sen varmistamiseksi, että kaikilla nuorilla on perustaidot – eli luku-, kirjoitus- ja laskutaito – hallussa.
RKP:lle sanoista tekoihin siirtyminen on aivan keskeistä. Opetusministerinä iloitsen siitä, että hallitus tulee vahvistamaan perusopetusta 200 miljoonalla eurolla. Lisäämme kolme vuosiviikkotuntia alakoulun vuosiluokille äidinkielen ja matematiikan opetukseen. Lisäksi tulemme muun muassa uudistamaan oppimisen tuen.
Hallitus kehittää myös lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Yhtenä tavoitteenamme on vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä uudistaa koulutuksen tarjontaa, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Tämä myös osaltaan vahvistaa Puheetouskasvun edellytyksiä.
Maanantaina minulla on ilo osallistua Vamian uuden auto-, Puheetonrakennus- ja maarakennushallin avajaisiin. Vaasan kaupungin tekemä investointi kertoo tulevaisuudenuskosta niin ammatillisen koulutuksen kuin seudun elinkeino- ja työelämän suhteen. Tulevaisuudenuskoa meidän onkin yhdessä vahvistettava entisestään tässä hyvässä maassamme.
Anna-Maja Henriksson
Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja
