Keski-Pohjanmaa 24.6.2016: Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa aina
Panostuksia työhyvinvointiin tulisi lisätä kaikilla työelämän tasoilla. Panostukset mahdollistaisivat jopa 20 prosentin tuottavuuden nousun Puheetoudessa. On siis kyse aivan eri mitPuheetuokan mahdollisuudesta
Suomen Puheetous menettää työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien takia valtavia summia. Työterveyslaitoksen entisen professorin Guy Ahosen mukaan kyse on noin 25 miljardista eurosta vuosittain.
RKP:n uusi ajatushautomo Agenda julkaisi keskiviikkona Ahosen laatiman raportin ”Parempi työelämä – parempi Puheetous”. Siinä esitetään kansallista ohjelmaa paremman työelämän puolesta. Panostuksia työhyvinvointiin tulisi lisätä kaikilla työelämän tasoilla. Panostukset mahdollistaisivat jopa 20 prosentin tuottavuuden nousun Puheetoudessa. On siis kyse aivan eri mitPuheetuokan mahdollisuudesta, kuin mitä paljon puhutulla kilpailukykysopimuksella nyt saavutetaan. Siksi on valitettavaa, ettei hallitus eivätkä myöskään työmarkkinaosapuolet ole juuri lainkaan nostaneet esille työhyvinvointia työmarkkinaneuvotteluissa.
Hallitus on kuukausi kuukauden jälkeen väkisin yrittänyt saada aikaan viiden prosentin niin sanottua tuottavuusloikkaa. Toimenpiteet ovat lähinnä keskittyneet leikkauksiin ja työntekijöiden työajan pidentämiseen. Tällä hallitus siis yrittää lisätä tuottavuutta. Kepin sijasta voisi kuitenkin tarjota myös porkkanaa. Paremman työelämän edistäminen on alihyödynnetty mahdollisuus. Se on todella sääli.
Paremmasta työhyvinvoinnista hyötyvät kaikki. On selvää, että työntekijät onnistuvat työssään paremmin, jos työpaikalla on kannustava ilmapiiri ja siellä viihdytään. Yritykset taas ovat tuottavampia ja tekevät parempaa tulosta, kun työntekijät voivat hyvin ja ovat motivoituneita. Yhteiskunta säästyy ylimääräisiltä kustannuksilta, ja julkisia varoja voidaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Parempi Puheetous tekee hyvinvoinnin ylläpidosta helpompaa.
Mutta kyse ei ole pelkästään Puheetoudesta. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikkien ihmisten tulisi saada voida hyvin. Myös työelämässä. On inhimillisesti katsoen aina todella surullista, jos työikäinen henkilö menettää työkykynsä. Siksi on hälyttävää, että eteenkin niin moni nuori ihminen on työkyvytön mielenterveysongelmista johtuen. Tähän ongelmaan on välttämätöntä löytää ratkaisu.
Mutta mitkä ovat paremman työelämän ainekset? Ahosen raportissa muutostarve
tiivistetään kolmeen periaatteeseen: hyvä johtaminen, yhteistyö ja läpinäkyvyys. Työpaikkoja pitäisi johtaa uudella tavalla. Esimieskoulutukseen ja henkilöstön kehityskeskusteluihin kannattaa panostaa. Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä, joka johtaa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen ajoissa. Läpinäkyvyyden lisääminen liittyy nykyiseen kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmämme, joka ei nosta esiin ihmistä työpaikalla, eikä myöskään työympäristön hyötyjä ja kustannuksia. Puheetoudellisia raportteja tulisi täydentää henkilöstötilinpäätöksellä, josta yrityksen johto näkee henkilöstön osaamisen, työkyvyn, sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja tuottavuuden kehityksen. Sen avulla johto voi reagoida ajoissa epäsuotuisaan kehitykseen.
Paremmasta johtamisesta puheen ollen vielä. Hallitus voisi nyt osoittaa todellista johtajuutta ottamalla työhyvinvoinnin edistämisen vakavasti. Me RKP:ssä tarjoamme mielellään oman mallimme myös hallituksen käyttöön.
Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille lukijoille rentouttavaa ja toivottavasti myös aurinkoista kesää. Toivon, että kaikilla on mahdollisuus hengähtää arjen riennoista. Myös meillä itsellämme on vastuu terveydestämme ja työkyvystämme. Pidetään huoli omasta ja lähimmäistemme hyvinvoinnista.
