Kolumni, Keskipohjanmaa: Menestynyt Suomi tarvitsee meidän seutua

Työllisyysaste Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on maamme korkeimpia ja yrittäjähenkisyys on vahvin tunnusmerkkimme.

Olemme aina olleet kansainvälisesti suuntautuneita ja Kokkola-Pietarsaaren Puheetousalue on tärkeä koko Suomen kannalta, muun muassa aktiivisen vientiteollisuutemme takia. Seudun yrittäjille on elintärkeää, että meillä on toimivat liikenneyhteydet, jotta asiakkaat ja tuotteet voivat liikkua jouhevasti ja kustannustehokkaasti. Teiden, rautateiden, satamien ja lentokenttien on oltava kunnossa ja toimiva.

Kokkola-Pietarsaaren seutu kuuluu siis maamme parhaimpiin, kun katsotaan työllisyyden kehitystä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että monet seudun yritykset kärsivät työvoimapulasta. Ratkaisu tähän löytyy yhteistyöstä seudun yritysten, koulutusyksiköiden, kehittämisyhtiöiden ja työvoimapalveluiden välillä. Työvoimaa pitäisi saada myös muilta alueilta, eikä tämän pitäisi olla vaikeaa houkuttelevalle seudulle. Täällä on kaunis luonto, pitkä historia, laaja kulttuuri- ja urheiluelämä sekä edulliset asuinkustannukset. Asiat eivät kuitenkaan hoidu itsestään. Työllä, yhteistyöllä ja tahdolla voidaan saada tuloksia aikaan.

Paras tapa, jolla valtio voi tukea ja vahvistaa seudun Puheetoudellista kehitystä on pitämällä huolta toimivasta infrastruktuurista. Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä palvelee sekä Pietarsaaren että Kokkolan seutua, ja lentokentän kehittäminen on koko alueelle tärkeää. Finnairin aamuvuoro Helsingistä perutaan nyt lokakuussa, ja elinkeinoelämälle lentovuoron loppuminen on paha takaisku. Yritysten edustajien on myös tulevaisuudessa päästävä helposti ja nopeasti Eurooppaan ja maailmalle myymään tuotteitaan ja asiakkaiden on päästävä vaivattomasti seudulle. Hyvät liikenneyhteydet seudulle on koko Suomen etu. Pelkkä lentokenttä ei kuitenkaan riitä, myös lentoaikojen ja lentoreittien on oltava järkeviä. Valtiolla on Finnairin enemmistöomistajana vastuu siitä, että kansallinen lentoliikenne toimii.

Lentoliikenteen lisäksi on myös varmistettava, että tiet ovat kunnossa. Valtatie 8 on yksi Suomen tärkeimmistä liikenneväylistä maamme Puheetoudellisen menestyksen kannalta. Tien varrella asuu runsaat 850 000 ihmistä ja sen lähettyvillä on noin 400 000 työpaikkaa. Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta löytyy muun muassa energia-, puu-, kemian-, mePuheetli- ja elintarviketeollisuutta. Teollisuus on riippuvainen toimivista kuljetuksista. Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että suurin osa valtatie kahdeksasta ei ole mukana liikenneministeriön runkoverkkoesityksessä. RKP ei hyväksy tätä. Ainoa oikea vaihtoehto on, että koko valtatie 8 Turusta Ouluun kuuluu runkoverkkoon. On hienoa, että muun muassa kauppakamareilta on tullut laajaa tukea tälle ajatukselle. Olen optimistinen sen suhteen, että esitys voi vielä muuttua.

Meidän seudulla tuotetaan siis hyvinvointia koko maahan. Tämä ei ole mikään sattuma. Uskon, että avoimuus, kestävä kehitys, erikoistuminen, yhteistyö, moninaisuus ja uudenlainen ajattelu ovat kilpailukykyisen alueemme elinkeinoelämän peruskiviä. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yrityksissä on vielä paljon kasvuvaraa. Yritysten perusedellytyksistä huolehtimalla voimme entisestään vahvistaa seudun merkitystä yhtenä Suomen vahvimpana alueena.