Tällä viikolla Pohjoismaiden neuvosto on pitänyt kokouksensa Helsingissä ja Suomen eduskunnassa. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on hyvin tärkeää nyt, kun maailmamme muuttuu epävarmemmaksi. Suomi on vankka osa Pohjoismaita ja näin tulee olla myös tulevaisuudessa!
Pohjoismaiden neuvoston kokouksen alla julkistettiin myös raportti, jonka perustana oli 3000 ihmisen haastattelut kaikista Pohjoismaista. Raportin tulokset ovat selkeät – Pohjoismaat ovat in! ”Ett värdefullt samarbete”-raportti osoittaa, että yli 90 % kaikista Pohjoismaiden asukkaista pitää pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Me Pohjoismaissa asuvat ymmärrämme, että tulemme samasta kulttuuriyhteisöstä – ja tämä tekee yhteistyön helpommaksi. Suosituin yhteistyöprojekti on pohjoismainen puolustusyhteistyö– asia, jota RKP on ajanut jo pitkään. Myös yhteistyö koulutuspuolella on tärkeää, ja henkilökohtaisesti olen aivan samaa mieltä – yhdessä voimme tehdä paljon enemmän, mitä raportti näyttää, että myös kansalaiset arvostavat. Ja näinhän olemme täällä Pohjanmaalla pitkään jo toimineet, tiiviissä yhteistyössä mm. Västerbottenin kanssa. Merenkurkun laivaliikenne ja midway alignment-projekti toimii erinomaisena esimerkkinä.
Suurin osa meistä on myös matkustanut toiseen Pohjoismaahan joskus. Lähimpänä meitä on tietysti Ruotsi, mutta monet ovat matkustaneet myös Norjaan ja Tanskaan. Pohjoismaissa olemme voineet siirtyä helposti rajojen yli, ja voimme edelleenkin, vaikka eräät rajatarkastukset ovatkin tulleet takaisin. Se, että voimme matkustaa ilman passia toistemme luo, on helpottanut yhteistyötä. Suuri määrä suomalaisia on työskennellyt Ruotsissa vuosien saatossa ja monet ovat myös jääneet Ruotsiin. Tämä tiivistää yhteistyötä entisestään. Tanskan ja norjan kielet voivat joskus olla haaste myös ruotsia sujuvasti puhuville, mutta aika pienellä harjoittelulla ymmärrämme toisiamme. Tämäkin lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Niin kutsuttuja rajaesteitä Pohjoismaiden välillä löytyy vielä, ja meidän on työskenneltävä niiden poistamiseksi. Voi vieläkin olla vaikeaa muuttaa maasta toiseen, eli aivan turhiakin rajaesteitä on. Olemme puhuneet Pohjoismaiden yhteisestä kansalaisuudesta, joka poistaisi kaikki esteet ja helpottaisi ihmisten arkea, mutta aika ei ole vielä kypsä siihen.
RKP ja minä olemme Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmässä vahvasti ajaneet asian yhteispohjoismaisesta sähköisestä henkilöllisyydestä, (E-ID) mikä esimerkiksi tekisi helpommaksi avata pankkitilin tai puhelinliittymän toisessa Pohjoismaassa. Kun saadaan yhteistä henkilövarmennetta käyttöön, väestörekisteriviranomaiset eri Pohjoismaassa voisivat hyväksyä toistensa sähköiset henkilöllisyydet. On iloinen asia, että asia etenee ja, että yksimielisyys löytyi – juuri näin päästään eteenpäin,
Se, että valtaosa suomalaisista on samaa mieltä siitä, että pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, on signaali meille kaikille. Poliitikkojen tulisi nähdä mahdollisuudet, joita kansa haluaa. On aivan selvää, ettei tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö tarkoita, että tarvitsisimme vähemmän ruotsin kielen taitoa Suomessa – päinvastoin. Hallituksen kokeilu, jossa 2200 oppilasta voisivat valita pois ruotsin kielen koulussa, on kokeilu aivan väärään suuntaan. Kaikille olisi annettava tilaisuus hyödyntää mahdollisuuksia, joita pohjoismainen yhteistyö tarjoaa. Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus on valoisa – Pohjoismaat ovat taas in!
Anna-Maja Henriksson
Kansanedustaja, puheenjohtaja, RKP
