Kolumni, Pohjalainen: Seuraavan hallituksen on laitettava perheet keskiöön

Tarvitsemme perhevapaauudistuksen joka helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, vähentää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja ja edistäisi lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa. Perhevapaauudistusta kannatetaan laajasti, mutta saimme jälleen kerran kokea pettymyksen, kun uudistusta ei taaskaan saatu aikaiseksi. Miten tässä näin kävi?

Perhevapaauudistus ei sisältynyt tämän kauden hallitusohjelmaan ja kun hallitus ilmoitti tekevänsä uudistusta, sille asetettiin liian tiukat reunaehdot. Uudistus ei saisi maksaa mitään ja kotihoidontukeen ei haluttu tehdä muutoksia. Tämän myötä jäimme kokonaan ilman mitään parannuksia perhevapaajärjestelmään.

Hallituksen hutilointi tässäkin tärkeässä asiassa ei ainakaan paranna kuvaa sen toimintakyvystä. Miten näin selvästi erimielisen hallituksen yhteispeli toimii kauden loppuun? Hallituspuolueet ovat avoimesti riidelleet perhevapaauudistuksesta ja syyttävät vuorotellen toisiaan uudistuksen kariutumisesta. Sinisiltä on kuulunut kahdenlaista viestiä. Kotihoidontuki on Soinille pyhä lehmä ja uudistus ei näyttäisi ideologisesti sopivan hänen puolueelleen. Terho taas toivoi, että neuvotteluja olisi jatkettu tämän hetkisen tilanteen sijaan. Mitä mieltä siis ovat?

Parantaakseen työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa RKP on ehdottanut perhevapaajärjestelmän uudistamista kolmiosaisen mallin mukaan. Ottaisimme käyttöön 6+6+6-mallin, kotihoidon tukea uudistettaisiin ja yli kolmevuotiaiden lasten osallistumista maksuttomaan varhaiskasvatukseen lisättäisiin. 6+6+6-malli antaa molemmille vanhemmille oikeuden kuuden kuukauden vapaaseen ja perhe saa itse päättää miten kolmas puolivuotinen jaetaan. Jos perhe niin päättää, äiti voisi esimerkiksi olla vuoden kotona ja isä sen jälkeen kuusi kuukautta. Kunnolla tehty perhevapaauudistus saa myös maksaa. Uudistukseen panostaminen toisi varmasti mukanaan myös Puheetoudellisesti dynaamisia vaikutuksia, esimerkiksi lisääntyneiden verotulojen muodossa.

Suomen työmarkkinat ovat valitettavan sukupuolittuneet. Meillä on edelleen voimassa jako miesten ja naisten töiden välillä, ja tällä jaottelulla on vaikutusta palkkoihin. Perhevapaajärjestelmän uudistus olisi myös pitkällä tähtäimellä tärkeää, jotta naisten ja miesten väliset palkkaerot ja niistä myöhemmin syntyvät erot eläkkeiden tasossa saataisiin tasattua.

Molemmilla vanhemmilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet viettää aikaa pienten lastensa kanssa. Siksi on minusta kummallista, että nykyisestä mallista halutaan kynsin hampain pitää kiinni. RKP:n malli antaisi perheille suuremmat vapaudet itse valita ja isille paremmat mahdollisuudet käyttää perhevapaita.

Tärkeä osa perhevapaiden uudistamista on myös varhaiskasvatukseen panostaminen. Tutkimukset näyttävät, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pitkälle meneviä myönteisiä vaikutuksia lapsen oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Suomessa on muihin pohjoismaihin verrattuna alhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen, tähän tarvitaan muutos.

Seuraavan hallituksen on uskallettava uudistaa perhevapaajärjestelmämme ja uudistuksen pitää myös saada maksaa. RKP:n malli on saanut paljon myönteistä palautetta. Toivomme, että muutkin puolueet näkisivät, että perheet ja lapset ovat kunnon uudistuksen arvoisia.

Anna-Maja Henriksson

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja