Lehdistötiedote – Anna-Maja Henriksson, ryhmäpuhe – Suomi 100 juhlaistunto: Henriksson puolustaa avointa oikeusvaltiota
– Itsenäistä Suomea piti ryhtyä rakentamaan ja saada aikaan sovinto. Tuolloin, samoin kuin nyt, meillä on syytä puolustaa avointa oikeusvaltiota. Suomi on maa, joka voi olla ylpeä historiastaan, kulttuuristaan ja kaksikielisyydestään.
Näin totesi RKP:n puoluejohtaja Anna-Maja Henriksson itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunnossa eduskunnassa tiistaina.
Hän painotti, että ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP haluaa nähdä Suomen sivistysvaltiona, jolla on varaa avarakatseisuuteen.
– Emme saa käpertyä itseemme, vaan meidän pitää olla kaikkia kansalaisia ja kansalaisryhmiä kunnioittava maa. Suomea tarvitaan sillanrakentajan roolissaan – Pohjolassa, Itämeren alueella, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
– Kehitys on nopeaa, ja meidän on jatkettava panostuksia hyvään kouluun ja koulutukseen pysyäksemme vauhdissa mukana. Tarvitsemme enemmän naisten ja miesten välistä tasa-arvoa myös työuriin. Tarvitsemme myös sellaisen ilmapiirin joka kannustaa edistykseen, ja joka kaikissa tilanteissa on inhimillinen, osallistava ja myönteinen, totesi Henriksson ryhmäpuheessaan.
– Aiempien sukupolvien uhrausten ansiosta olemme saaneet perinnöksi hyvinvointi-Suomen, ja meidän tehtävänämme on viedä maatamme eteenpäin, niin että myös seuraava sukupolvi saa asua yhdessä maailman parhaimmista maista.
Lisätietoja: Anna-Maja Henriksson 050 512 2377
Juhlapuhe kokonaisuudessaan:
Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto 5.12.2017
Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Herra tasavallan presidentti,
Arvoisa puhemies,
”Laillisuus, kansanvaltaisuus ja edistys.” ”Laglighet, medbestämmande och framsteg.”
Tämä oli tunnuslauseena K.J. Ståhbergilla, Suomen ensimmäisellä presidentillä, joka piteli kynää kädessään valtiosääntöä kirjoitettaessa. Hänen lausumansa sanat olivat ajattomia. Ståhlbergin vahva laillisuuden korostus on nähtävä heti itsenäisyyden jälkeen vuonna 1918 tapahtunutta maamme jyrkkää kahtiajakoa vasten. Repivien sotatapahtumien jälkeen piti hillitä tunteet ja jättää vastakkainasettelu taakse.
Itsenäistä Suomea piti ryhtyä rakentamaan ja saada aikaan sovinto. Tuolloin, samoin kuin nyt, meillä on syytä puolustaa avointa oikeusvaltiota. Suomi on maa, joka voi olla ylpeä historiastaan, kulttuuristaan ja kaksikielisyydestään.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nähdä Suomen sivistysvaltiona, jolla on varaa avarakatseisuuteen. Emme saa käpertyä itseemme, vaan meidän pitää olla kaikkia kansalaisia ja kansalaisryhmiä kunnioittava maa. Suomea tarvitaan sillanrakentajan roolissaan – Pohjolassa, Itämeren alueella, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Kehitys on nopeaa, ja meidän on jatkettava panostuksia hyvään kouluun ja koulutukseen pysyäksemme vauhdissa mukana. Tarvitsemme enemmän naisten ja miesten välistä tasa-arvoa myös työuriin. Tarvitsemme myös sellaisen ilmapiirin joka kannustaa edistykseen, ja joka kaikissa tilanteissa on inhimillinen, osallistava ja myönteinen.
Myös demokratian tulevaisuuden kannalta toisista välittäminen on tärkeää. Ketään ei jätetä ulkopuolelle – olipa hän sitten vanha tai nuori. Eduskunnan juhlapäätöksessä panostetaan lapsiin ja nuoriin. Ulkopuolisuus on voitava havaita ja sitä on torjuttava ajoissa ennalta ehkäisevin toimenpitein.
Nöyrän kiitollisina saamme muistaa kaikkia niitä, jotka olivat mukana rakentamassa Suomea, jota nyt juhlimme. Aiempien sukupolvien uhrausten ansiosta olemme saaneet perinnöksi hyvinvointi-Suomen, ja meidän tehtävänämme on viedä maatamme eteenpäin, niin että myös seuraava sukupolvi saa asua yhdessä maailman parhaimmista maista.
