Mielipidekirjoitus, Vastaus Kirsi Särkilälle, Turun Sanomat 14.3.2015

Kielituomarit voivat vähentää tuomioistuimien työmäärää ja lyhentää käsittelyaikoja

Kielituomarit voivat vähentää tuomioistuimien työmäärää ja lyhentää käsittelyaikoja

Hallinto-oikeustuomari Kirsi Särkilä vaikuttaa ymmärtäneen asian väärin epäillessään (TS 12.3.2015), että eduskunnan tiistaina 10.3 hyväksymässä hallituksen esityksessä tuomareiden ammattitaito sivuutettaisiin ja kielitaitoiset juristit asetettaisiin muita suotuisampaan asemaan.

Tässä laissa on kyse siitä, että jo vuodesta 2010 kaksikielisissä käräjäoikeuksissa käytössä olleita ns. kielituomarin virkoja voitaisiin ottaa käyttöön myös kaksikielisissä hovi- ja hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa. Kielituomarin virkojen käytön laajentamisella muihinkin kaksikielisiin tuomioistuimiin pyritään toteuttamaan väestön kielellisiä oikeuksia sekä oikeusturvaa että yhdenvertaisuutta.

Lailla voidaan myös tehostaa tuomioistuinten toimintaa. Ruotsinkielisten asioiden käsittely kestää joissakin tuomioistuimissa kauemmin kuin suomenkielisten, mm. Turun hallinto-oikeudessa, joka on lausunnossaan asian valmisteluvaiheessa katsonut tarvitsevansa yhden kielituomarin. Näin ollen sillä, että käsittelystä vastaa erinomaisesti ruotsin kieltä taitava kielituomari, voidaan vaikuttaa käsittelyaikoihin. Lisäksi tällä voidaan vähentää työmäärää, kun käsittelijöiden aikaa ei kulu kielenhallintaan.

Tietyt tuomarin virat eivät suinkaan olisi pysyvästi kielituomarin virkoja, vaan se, minkälaista kielitaitoa täytettävänä olevaan tuomarin virkaan edellytetään, arvioitaisiin aina erikseen virkaa avoimeksi julistettaessa. Muutoksella varmistutaan nimenomaan myös siitä, että vähemmistökielen eduksi poiketaan vain silloin, kun sille on tosiasiassa tarvetta. Näin vältytään siltä, että kielitaitovaatimukset ohjaisivat nimitystä. Lisäksi on aivan selvää, että kielituomarille jaetaan käsiteltäväksi myös enemmistökielisiä asioita. Se, että tuomarilla on erinomaiset ruotsin taidot, ei mitenkään merkitse etteikö hän voisi käsitellä myös suomenkielisiä asioita.

Särkilän asenne tuomareiden kielitaitoon hämmästyttää minua suuresti. Perustuslaissa turvattu oikeudenmukainen oikeudenkäynti merkitsee muun ohella oikeutta kielellisesti ymmärrettävään oikeudenkäyntiin. Jokaisella on oikeus tähän ilman, että kielellisiin oikeuksiin tarvitsee erikseen vedota. Uusi laki on mielestäni erittäin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen juuri oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. On myös hienoa, että muutoksella on työmäärää vähentäviä ja käsittelyaikoja lyhentäviä vaikutuksia. Oikeusministerinä katson, että oikeuslaitoksen toimivuutta ja tehokkuutta on edistettävä kaikin keinoin.

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri