Oikeusministeri Henriksson: Valmiuslain vastattava uusia ja muuttuneita uhkia
Oikeusministeriössä on ryhdytty vahvistamaan tietoperustaa valmiuslain ajantasaistamista varten. Työ käynnistyi viime vaalikaudella selvityksellä, joka koski viranomaisten häiriönhallintaan sovellettavien toimivaltasäännösten ajanmukaisuutta.
Valmiuslain soveltamisalasta ja toimialakohtaisten säännösten ajantasaisuudesta on käyty keskustelua jo hallitusneuvotteluista alkaen. Nyt selvitystyötä jatkaa valtioneuvoston varautumisen pysyvä yhteistyöelin Turvallisuuskomitea, jonka tilaama jatkoselvitys valmistuu kevään 2020 aikana. Sen tulosten pohjalta oikeusministeriössä arvioidaan, millä tavoin valmiuslain tarkistamista koskeva lainvalmistelutyö käynnistetään.
– Hallitus on tunnistanut tarpeen päivittää valmiuslakia. Olemme jo ryhtyneet hankkimaan tarvittavaa tietoperustaa uudistustyölle. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä turvallisuuskomitean toimeksiannosta. Koska lakimuutos edellyttäisi perustuslain säätämisjärjestystä, asiasta on perusteltua keskustella kaikkien eduskuntapuolueiden kesken jo ennen varsinaisen valmisteluhankkeen asettamista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
– On tärkeää varmistaa, että laki vastaa uusia ja muuttuneita uhkia ja riskejä. Hybridivaikuttamiseen vastaaminen ja rajaturvallisuus ovat ajankohtaisia ja keskeisiä teemoja, jotka liittyvät valmiuslakiin. Kyseessä on kuitenkin koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeinen yleislaki, jota on tarkasteltava myös näitä päivänpolttavia teemoja laajemmin, ministeri Henriksson painottaa.
Valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012, ja siinä säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Sen tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan Puheetouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
