Ruotsalainen eduskuntaryhmä avasi kesäkokouksensa: Pohjoismainen yhteisnäkemys entistä tärkeämpää

Visio Pohjoismaista maailman kestävimmästä ja integroiduimmasta alueesta vuonna 2030 tuntuu aikaisempaa haastavammalta. Koronakriisi on koetellut tätä visiota.

Ensi maanantaista alkaen rajatarkastukset ovat taas voimassa kaikkiin Pohjoismaihin. Samalla hallitus päätti myöhään eilen sallia vapaan liikkuvuuden paikallisten rajayhteisöjen välillä Ruotsin ja Norjan rajalla. Työmatkaliikenne ja perheen luona vierailut Suomessa on ollut sallittua jo aikaisemmin.
 
– Tämä on erittäin tärkeä päätös Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmilla puolilla asuville ihmisille. Päätös helpottaa huomattavasti Tornion ja Haaparannan, Matarengin ja Ylitornion, Pellon ja Pellon sekä muiden rajan paikkakuntien asukkaiden päivittäistä elämää. Tämän alueen asukkaat ovat vuosisatoja eläneet yhteistä elämää, ilman että valtion raja on käytännössä lainkaan vaikuttanut asukkaiden arkeen. RKP pitää tätä päätöstä tärkeänä ja tervetulleena askeleena niin maiden kuin kansalaistenkin välisen luottamuksen vahvistamiseksi, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

– RKP haluaa työskennellä yhteispohjoismaisen siviilivalmiuden puolesta. Pohjoismaat tarvitsevat nyt toisiaan enemmän kuin koskaan, ja meillä on pelkästään voitettavaa laajemman yhteisnäkemyksen suhteen. Koronaepidemia ei saa heikentää pohjoismaista yhteistyötä. Tarvitsemme nyt toistemme tukea. Nyt on tärkeää esimerkiksi kehittää yhdessä rajoilla tapahtuvaa testausta, jotta voisimme vähitellen turvallisella tavalla poistaa Pohjoismaiden väliset matkustusrajoitukset kokonaan. Hallituksen testaukseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen perustuva hybridistrategia on tärkeä. Tehokkaan testauksen ja jäljityksen kautta voimme vähentää tartuntojen leviämistä. Siksi on kaikkien meidän edun mukaista, että maamme tekevät hyvää yhteistyötä myös näissä kysymyksissä, Henriksson sanoo.
 
Henriksson esitti näkemyksensä keskiviikkona, kun Ruotsalainen eduskuntaryhmä avasi kaksipäiväisen kesäkokouksensa Raaseporissa ja Hankoossa. Henriksson painottaa, että aktiivisen dialogin kautta Pohjoismaat ovat viisaampia ja vahvempia kuin yksinään.

– Maahantulorajoitukset Pohjoismaiden välillä haastavat pohjoismaisen yhteistyön ydintä, jolle on tunnuksenomaista vapaa liikkuvuus ja yhteiset työmarkkinat. Vaikka koronakriisiä on hoidettu eri maissa eri tavoin, tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan poliittista tahtoa päästä eteenpäin. Lähitulevaisuudessa meidän tulee voida jälleen opiskella ja tehdä töitä Pohjoismaissa ilman rajaesteitä. Emme saa unohtaa tätä näkökulmaa, sanoo Henriksson.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee nopean pohjoismaisen yhteistyön palautumisen olevan tärkeä myös eurooppalaisesta näkökulmasta.
 
– EU ei voi kehittyä vain kriisien kautta vaan sitä tulee kehittää määrätietoisesti tahdolla ja visiolla. Pohjoiset EU-jäsenmaat ovat osa maailman parasta aluebrändiä. Meissä on uskottavuutta ja meidän täytyy myös osoittaa tahtoa rakentaa Euroopalle suunta. Myös oikeusvaltioperiaate, joka on kantava ajatus pohjoismaisissa yhteiskunnissa, on tärkeä EU:n uskottavuudelle, hän sanoo.

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist sanoo, että Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa on erityisen tärkeä kokemusten ja oppien vaihtamiseen koronakriisissä.
 
– Yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvät kysymykseen ovat yhä tärkeämpiä tilanteessa, jossa luonnonkatastrofien ja pandemioiden riskit kasvavat myös Pohjoismaissa. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana ensi vuonna tulee agendalla olla korkealla paluu pohjoismaiseen rajat ylittävään arkeen. Tärkeä aloite, jonka RKP on tehnyt, on luoda pohjoismainen elektroninen henkilöllisyystodistus – pohjoismainen e-kansalaisuus. Se poistaisi rajaesteitä ja tekisi arjesta sujuvampaa ihmisille ja yrityksille, sanoo Blomqvist.