Suomen perustuslain valvontajärjestelmä on ainutlaatuinen

Melkein joka eduskuntakautena nousee jossain vaiheessa kysymys siitä, tarvitaanko Suomessa perustuslakituomioistuinta vai ei.

On ollut ihan mielenkiintoista taas palata ”normaaliin eduskuntatyöhön” neljän ministerivuoden jälkeen. Nyt olen paitsi eduskuntaryhmämme puheenjohtaja, myös sekä perustuslakivaliokunnan että sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Molemmat valiokunnat ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta myös työllistäviä.

Melkein joka eduskuntakautena nousee jossain vaiheessa kysymys siitä, tarvitaanko Suomessa perustuslakituomioistuinta vai ei. Meillä on itsenäisyytemme alusta lähtien ollut aivan oma järjestelmämme, ja meillä eduskunnan perustuslakivaliokunnalla onkin hyvin erikoinen rooli meidän lainsäädäntöjärjestelmässämme.

Tällä viikolla kävimme perustuslakivaliokunnan delegaation kanssa tutustumassa mm. Itävallan parlamentin perustuslakivaliokunnan toimintaan ja Itävallan perustuslakituomioistuimeen. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka erilaiset meidän järjestelmät ovat, mutta samalla huomata kuinka paljon yhteisiä huolia jaamme tämän päivän Euroopassa.

Itävaltahan on ollut suurvalta Euroopassa aikoinaan, ja vielä 1900-luvun alussa heidän parlamentissaan puhuttiin kahtatoista virallista kieltä. Perustuslakituomioistuin luotiin maahan 1920.

Meidän tehtävämme Suomen perustuslakivaliokunnassahan on etukäteen arvioida hallituksen lakiesitysten perustuslainmukaisuutta. Jos havaitaan puutteita, vaaditaan, että esitys korjataan, jotta lakia voidaan eduskunnan täysistunnossa hyväksyä. Itävallassa vastaava valiokunta mm. päättää virkamiesten palkkauksesta, johtavat paikallisen Ylen toimintaa ja päättävät perustuslainmuutoksista kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. Oli ilmiselvää, että siellä myös politisoidaan valiokunnassa.

Itävallan Perustuslakituomioistuimessa on neljätoista tuomaria. Suuri osa heistä on professoreita, tai jonkun muun tuomioistuimen jäseniä, taikka asianajajia. Nimitysprosessi on sekä parlamentin että hallituksen käsissä. Asioita on runsaat 5000 vuodessa, josta reilusti yli puolet hylätään jonkun muotovirheen perusteella. Niiden asioiden osalta jotka etenee, voi käydä niin, että tuomioistuin toteaa että joku laki tai säädös on perustuslain vastainen, eikä sitä saada soveltaa. On myös mahdollista, että tuomioistuin määrää, että laki raukeaa kokonaisuudessaan. Näissä tapauksissa on hyvin mahdollista, että oikeustila jää roikkumaan ilmaan ja riippumaan siitä koska hallitus ja eduskunta katsovat tarpeelliseksi säätää uuden lain asiasta.

Itse vahvistuin uskossani, että meidän oma suomalainen järjestelmämme on parempi. Ja se on parempi niin kauan kuin meidän perustuslakivaliokuntamme arvioi hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta vain ja ainoastaan perustuslakinäkökulmasta.

Yleisiä puheenaiheita matkalla oli tietenkin myös pakolaistilanne. Itävallan kautta Saksaan on kulkenut yli 300 000 pakolaista, ja Itävallasta on tähän mennessä noin 70 000 hakenut turvapaikkaa. Kävimme myös Euroopan Perusoikeusvirastossa ja totesimme, että siellä kerätään jatkuvasti arvokasta tietoa eri maiden pakolaistilanteesta ja valtioiden toiminnasta pakolaisten suhteen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös tärkeä elin Euroopassa tänä päivänä. Sinne voi yksittäinenkin kansalainen kannella, jos kokee, että oma maa on toiminut Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti. Kriteeri on myös, että kaikki kotimaiset oikeusasteet on käyty läpi.

Tämän päivän Euroopassa ihmisoikeudet on myös syytä nostaa esille. On muistettava, että myös pakolaisia on kohdeltava kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Lähtökohta on selvä. Meillä kaikilla on samat ihmisoikeudet ja ihmisarvo on jakamaton.