Suomi hyötyy EU:n nopeasta taloudellisesta elpymisestä

- COVID-19 -kriisin myötä vahvan ja toimivan kansainvälisen yhteistyön tarve on korostunut. EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio ja elpymistyökalut ovat siksi tärkeitä askelia kohti voimakkaampaa ja vastustuskykyisempää Suomea ja Eurooppaa. Työkalut tukevat investointeja, innovaatioita ja tutkimusta, sekä auttavat ylläpitämään elävää maaseutua ja elinvoimaista maataloutta, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikko Nils Torvalds keskustelivat EU:n elpymispolitiikasta eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa eilen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Suomi liittyi EU:hun. RKP haluaa jatkaa unionin ja sen perusarvojen kehittämistä ja vahvistamista.

– COVID-19 -kriisin myötä vahvan ja toimivan kansainvälisen yhteistyön tarve on korostunut. EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio ja elpymistyökalut ovat siksi tärkeitä askelia kohti voimakkaampaa ja vastustuskykyisempää Suomea ja Eurooppaa. Työkalut tukevat investointeja, innovaatioita ja tutkimusta, sekä auttavat ylläpitämään elävää maaseutua ja elinvoimaista maataloutta, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo. 

– Suomi hyötyy koko Euroopan nopeasta elpymisestä. Vienti on ratkaiseva tekijä Suomen talouden pyörien pyörittämiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvylle. Ne 14 miljardia, jotka Suomen lasketaan saavan tulevassa pitkän aikavälin taloussuunnitelmassa edistävät omaa taloudellista elpymistämme. Toivomme, että elvytysrahoja voidaan panostaa cleantechin ja informaatiotekniikan tutkimukseen ja innovaatioihin, investointeihin biokaasun ja synteettisten polttoaineiden kaltaisiin kestäviin energiamuotoihin sekä infrastruktuuri-investointeihin, jotka nopeuttavat siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin, kuten sähköön ja biokaasuun, Henriksson sanoo.

EU-yhteistyö on keskeistä Suomen ilmastotavoitteille ja kansainväliselle ilmastotyölle. Ilmaston lämpenemisen torjuminen vaatii voimakkaita yhteisiä toimenpiteitä. EU:n kautta Suomi voi viedä läpi kunnianhimoisen ilmastopolitiikan samoin ehdoin.

– On tärkeää muistaa, että EU on Suomelle paljon enemmän kuin pitkän aikavälin budjetin euromäärät. Sisämarkkinat ja euroyhteistyö ovat vahvistaneet talouttamme merkittävästi. EU:n uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tulee nopeuttamaan siirtymää 

päästöneutraaliin talouteen ja tukemaan haavoittuvaisia seutuja myös Suomessa, sanoo europarlamentaarikko Torvalds.

– Sen lisäksi EU-jäsenyys on suoraan avannut lukemattomille suomalaisille uusia mahdollisuuksia ja ovia Eurooppaan. Vapaan liikkuvuuden kautta suomalaiset voivat nykyään asua, työskennellä ja opiskella ympäri EU:ta. Nämä mahdollisuudet ja kokemukset rikastavat niin yksittäisten suomalaisten elämiä, kuin koko yhteiskuntaamme, joka päivä, Torvalds jatkaa.

Historiallinen rauhanhanke

EU luotiin historiallisena rauhanhankkeena – ja sitä se on edelleen. EU:n kautta Suomi vahvistaa paikkansa länsimaisessa demokratiassa ja sen arvoissa. Maailmanpolitiikassa vallitseva rauhaton tilanne huomioon ottaen on EU yhä tärkeämpi investointi maamme tulevaisuuteen.

– Samalla meidän on jatkossakin varmistettava uskottava kansallinen puolustuskyky. On tärkeää, että Horvet-hävittäjät korvataan täysimääräisesti uusilla koneilla, jotta kokonaispuolustuksemme uskottavuus säilyy. Mikäli ilmavoimien toimintakunto vaarantuu, tarkoittaa se samalla niin armeijan kuin laivastonkin toimintaedellytysten dramaattista heikentymistä. Molemmat ovat riippuvaisia toimintakuntoisista ilmavoimista, ja puolustusvoimat seisoo näiden kolmen jalan varassa samanaikaisesti, sanoo Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Koronakriisistä olemme ainakin oppineet, kuinka tärkeää on ylläpitää valmiutta ja valmistautua yllättäviin olosuhteisiin hyvissä ajoin. Hävittäjien hankinta vaikuttaa puolustusvalmiuteen aina 2060-luvulle asti. Tällaiset kysymykset vaativat kauaskatseisia päätöksiä. Olemme nähneet, kuinka nopeasti maailmanpoliittinen tilanne voi muuttua, ja tänä päivänä jännitysmomentteja on paljon enemmän kuin vain kymmenen vuotta sitten, Blomqvist sanoo.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Raaseporissa ja Hangossa 19.-20.8.