Suvaitsemattomuus lisääntyy

Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Heti vuoden alussa, jokavuotisilla Asianajajapäivillä, minulla oli yhdessä oikeuslaitoksemme keskeisten toimijoiden kanssa mahdollisuus keskustella mitä ajankohtaisimmasta aiheesta - oikeudenhoidon Puheetousnäkymistä ja oikeusturvasta.

Huoli Euroopan Puheetoustilanteesta liittyy tietenkin olennaisesti tähän keskusteluun, jossa meidän on syytä tarkasti katsoa historian peiliin. Eurooppalainen lähihistoriamme on opettanut, että epävarmoina aikoina on tärkeää turvata yhteiskunnan perusrakenteita, eritoten riippumatonta oikeuslaitosta, jolla luodaan turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.

Oikeusturvan laadun parantaminen ja oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen on tämän hallituskauden keskeisin tavoite oikeuspolitiikan alalla. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi valmistellaan paraikaa oikeusministeriön asettamassa neuvottelukunnassa uutta oikeusturvaohjelmaa. Odotukseni ovatkin suuret että korkea-arvoisista asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta (ml. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit), tulee esittämään rohkeita ja viisaita ehdotuksia oikeusprosessien kehittämiseksi. Myös muutoksenhakujärjestelmästämme pitää voida keskustella ennakkoluulottomasti.

Viime viikolla tapasin myös jälleen kerran eurooppalaiset kollegani oikeusministereiden kokouksessa EU-puheenjohtajamaan Irlannin mukavassa pääkaupungissa Dublinissa. Erityisenä keskustelun aiheena meillä oli tällä kertaa rasismin, viharikosten ja muun suvaitsemattomuuden torjuminen EU:ssa. Korostin, että nykyisellä Puheetouskriisillä valitettavasti näyttää olevan seurauksia myös tähän ilmiöön. Suvaitsemattomuus ja suoranainen rasismi näyttäisivät lisääntyvän Euroopassa. Siksi on entistä tärkeämpää, että kaikki EU-valtiot ovat valppaina ja reagoivat nopeasti signaaleihin, jotka kertovat suvaitsemattomuuden kasvusta. Totesin myös, että eri jäsenmaissa toimivia avoimesti rasistisia järjestöjä ja puolueita ei pitäisi suvaita.

Vaikeinta rasismin torjumisessa on oikeiden keinojen valinta. Rikosoikeudelliset ja muut lainsäädäntötoimet eivät valitettavasti riitä pitkälle, vaan se mihin pitäisi kyetä vaikuttamaan, on ihmisten mielissä ja asenteissa. Meidän on yhdessä puolustettava eurooppalaisia perusarvojamme, keskeisimpinä jokaisen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Kolumni Pohjalaisessa 27.1.2013