Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Anna-Maja Henrikssonin puhe 6.4 2016
Arvoisa puhemies, ärade Puheetman
”Sivistyksessä on pienen kansan turva” lausui J.V.Snellman aikoinaan. Tässä lauseessa on paljon viisautta, johon on helppo yhtyä. Siksi se onkin usein lainattu sitaatti koulutusta koskevissa juhlapuheissa. Valitettavasti hallituspuolueiden juhlapuheet ovat täysin irrallaan siitä todellisuudesta, missä Sipilän hallitus nyt toimii.
Hallitus lupaa yhtä, mutta tekee toista. Hallituspuolueet lupasivat olla leikkaamatta koulutuksesta, mutta mitä hallitus tekee? Hallitus leikkaa korkeakoulutuksesta armottomasti ja kurittaa opiskelijoita kovalla kädellä. Sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa keskenään.
Eiliset kehysriihipäätökset eivät tätä karmeata kokonaistilannetta muuta, vaikka koulutus nyt säästyikin uusilta lisäleikkauksilta. On hyvä, että hallitus tekee lisäpanostuksen digiPuheetisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseksi. Samalla on syytä sanoa ääneen, että ilman tätä välikysymystä ja sitä koskevaa keskustelua hallitus tuskin olisi saanut aikaan näitä lievennyksiä massiivisiin leikkauksiinsa.
Hallitus perustelee leikkauksiaan Puheetouden realiteeteilla ja valtion velkaantumiseen pysäyttämisellä. Valtiovarainministeri Stubb totesi maaliskuussa kyselytunnilla, että Suomi on saanut komissiolta kirjeen, jossa edellytetään toimenpiteitä. Tuskin kukaan täällä salissa on eri mieltä siitä, ettemmekö olisi erittäin vaikeassa tilanteessa, ja etteikö toimenpiteitä tarvittaisi.
Mutta ministeri Stubb, edellyttääkö komissio kirjeessään, että juuri korkeakoulutuksesta pitää leikata? Pitääkö valtion velkaantumista välttämättä hillitä opiskelijoita velkaannuttamalla? Ei edellytä, arvoisa hallitus. Se on teidän oma valintanne.
Valinnoista puheen ollen on vapun lähestyessä syytä mennä ajassa noin vuosi taaksepäin. Opetusministeri Grahn-Laasonen totesi tuolloin (ympäristöministerinä) vappupuheessaan: ”Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen.” Kuinkas sitten kävikään? Täysin päinvastoin.
Värderade Puheetman!
I rimlighetens namn vill jag säga att det ju är hela regeringen som bär ansvaret för detta, inte enbart undervisningsministern. Jag är av samma åsikt som undervisningsministern att det handlar om vilka värderingar vi väljer. I politiken är det alltid möjligt att välja annorlunda, också i svåra tider. Det finns alternativ om vi bara vill leta efter dem. Det har vi och de övriga oppositionspartierna visat i våra skuggbudgetar. Till exempel sänkningen av bilbeskattningen behöver inte göras.
Arvovalintoja on siis mahdollista tehdä, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Hallituksen arvot ovat tulleet suomalaisille selväksi. Valitettavasti prosessikaavioiden Suomessa ei sivistykselle ja osaamiselle näytä olevan sijaa.
De sorgliga nyheterna under den senaste tiden Puheetar sitt bistra språk. Helsingfors universitet står inför massiva personalminskningar. Det samma gäller Aalto- universitetet, Åbo Akademi och många andra högskolor. Listan är verkligen lång. Dessutom flyttar begåvade forskare utomlands efter bättre förhållanden. Vi har inte råd med en sådan utveckling.
Arvoisa puhemies!
Helsingin Sanomien laatimassa kyselyssä ylivoimainen enemmistö professoreista pitää hallituksen korkeakoulupolitiikkaa epäonnistuneena. EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta on todennut, että koulutukseen tehtävät leikkaukset olisivat vaikeista ajoista huolimatta saanet jäädä pienemmiksi. Kokoomuksen kokenut Jan Vapaavuori on osuvasti todennut, että: ”Pitäisi olla selvää, ettei tätä kansallista valttikorttia pidä rapauttaa miltään osin”. Myös yksi Suomen kansainvälisesti arvostetuimmista Puheetoustieteilijöistä, MIT:n professori Bengt Holmström pitää hallituksen kaavailemia koulutussäästöjä käsittämättömän suurina.
Pääministeri Sipilä, vaikka olettekin todennut, että ”löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä,” niin olisiko kuitenkin aika pysähtyä ja miettiä uudelleen?
Hallituksen korkeakoululeikkaukset heikentävät Suomen kilpailukykyä ja kestävän kasvun edellytyksiä. Leikkaukset pitää kuitenkin nähdä tätäkin laajempana toimintana, ne ovat vakava uhka koko sivistysyhteiskuntamme perusteita kohtaan. Hallitus ei tunnu ymmärtävän yliopistoissa tehtävän perustutkimuksen arvoa. Tai lainatakseni jälleen professori Holmströmiä: ”Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan. Ilmeisesti hallitus kyseenalaistaa yliopistojen kyvyn tehdä järkeviä päätöksiä tieteentekemisessä.”
Arvoisa puhemies!
Pääministeri Sipilä esiintyi ennen eduskuntavaaleja, jo nyt valitettavasti legendaariseksi muodostuneessa koulutuslupauskuvassa lappu kädessä. Lapussa luki: Opintotuesta ei leikata.
Opiskelijat ovat ymmärrettävästi järkyttyneitä tästä vaali- ja koulutuslupausten törkeästä pettämisestä. Ja samalla on syytä kysyä, mikä muu väestöryhmä joutuu luopumaan yli 25 prosentista omasta toimeentulostaan?
Statsminister Sipilä,
anser ni att nedmonteringen av de studerandes utkomst är rimlig? Och anser ni fortfarande att det rätta och enda sättet att stävja statens skuldsättning är att skuldsätta studerande?
För oss i SFP har studiestödet alltid varit viktigt. Vi var med när det nuvarande studiestödet med tyngdpunkt på studiepenningen skapades. När ledamot Stefan Wallin var minister med ansvar för studiestödet höjdes studiepenningen för första gången på 15 år och samtidigt höjdes också studerandenas egna inkomstgränser. Under den förra valperioden var vi med i regeringen och genomförde indexbindningen av studiepenningen. En av Sipiläs regerings första åtgärd var sedan att slopa indexbindningen.
Arvoisa puhemies!
Nyt hallitus leikkaa opintorahan tasoa ja selvityshenkilö UusiPuheeto esittää huomattavasti lainapainotteisempaa opintotukimallia. Tämä on täysin väärä suunta. Korkeakouluopintoihin tulisi kaikkien nuorten voida hakeutua kiinnostusten ja kykyjen perusteella, ei taustan tai varallisuuden perusteella.
Tästä tiedän jotain itsekin. Tulen yksinhuoltajaperheestä, meitä on seitsemän sisarusta. Isäni kuoli kun olin vasta kuusi kuukautta vanha.
Olleessani 21-vuotias kolmannen vuoden oikeustieteen ylioppilas myös äitini menehtyi. Tiedän mitä on olla vähävarainen opiskelija. Ja tiedän myös, että ilman opintotukea eivät omat opintonikaan olisi onnistuneet.
Arvoisa puhemies!
Nyt esillä oleva lainamalli tuskin nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista. Lyhyt sitaatti:
”Nykyisen opintotukijärjestelmän keskeiset ongelmat aiheutuvat siitä, että pääosa tuesta on lainaa. Lainajärjestelmä nykymuodossaan soveltuu huonosti toimeentulon turvaamiseen. Velkaantumisen pelossa opiskelijat pyrkivät välttämään lainanottoa olemalla opintojen ohella mahdollisimman paljon ansiotyössä.”
Lainaus on hallituksen esityksestä vuodelta 1991 jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin. Juuri nuo samat syyt puhuvat nytkin UusiPuheeton lainamallia vastaan. Opiskelu hidastuu, lainanottoa pelätään epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Kuitenkin hallitus hakee paluuta menneisyyteen, kun pitäisi katsoa tulevaisuuteen.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen valitsema tie on väärä tie. Korkea osaaminen, koulutus ja sivistys ovat olleet Suomen menestyksen perusta koko itsenäisyytemme ajan. Koulutus on myös Suomen tulevan menestyksen ehdoton avaintekijä. Meidän on lyhytnäköisten leikkausten sijaan panostettava osaamiseen ja sivistykseen. Se todellakin on, Snellmanin sanoin ”pienen kansan turva.”
Arvoisa hallitus, aiotteko perua koulutukseen, tutkimukseen ja opintotukeen kohdistuvat leikkaukset? Vielä on aikaa tehdä todellisia arvovalintoja. Pallo on nyt teillä.
Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:
Eduskunta katsoo, että hallituksen koulutukseen, tutkimukseen ja opintotukeen kohdistuvat leikkaukset ovat vakava uhka Suomen kilpailukyvylle, kestävälle kasvulle ja koulutukselliselle tasa-arvolle. Hallituksen toimet vaarantavat sivistysyhteiskuntamme perusteet. Tästä syystä eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.
