Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Arvoisa puhemies,

 

Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa kukaan ei jää ulkopuoliseksi. RKP haluaa rakentaa menestyvän Suomen. Parhaiten se taataan koulun ja koulutuksen avulla. Huhtikuun eduskuntavaaleista tulee koulutusvaalit.

Vaadimme nykyistä lapsiystävällisempää politiikkaa, mikä tarkoittaa, että meidän poliitikkojen on uskallettava nostaa esiin eriarvoisuuteen ja perheiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Koulun on turvattava yhdenvertaiset lähtökohdat kaikille lapsille.

Onnistuuko koulujärjestelmämme siinä? Onnistuuko se siinä vielä hallituksen vaalikauden alussa tekemien kovien säästöjen jälkeenkin? Totuus on se, että meillä on paljon korjattavaa. Siksi RKP hyväksyi kolme viikkoa sitten järjestetyssä kesäkokouksessaan kymmenen koulutusteesiä. Tarvitsemme toimenpiteitä aina varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen.

Hallitus on varannut 112 miljoonaa euroa tutkimukseen ja innovaatioihin, ja tavoitteena on, että neljä prosenttia Suomen bkt:stä käytettäisiin tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin vuonna 2030. RKP:n tavoitteet ovat vielä korkeammalla. Meidän mielestämme neljän prosentin taso pitäisi saavuttaa jo vuonna 2025. Tämä on tärkeä käännekohta, koska teknologiapanostukset ovat viime vuosina vähentyneet jyrkästi.

Miltä näyttää meidän visiomme Suomen kehityksestä? Perhevapaiden uudistamisen on oltava yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista. Ruotsalainen kansanpuolue ehdotti jo vuosia sitten mallia, jossa perhevapaat uudistettaisiin 6+6+6 -mallin mukaisesti.

Uudistus on tarpeen lasten takia, ja koska se olisi joustavampi ja antaisi perheille enemmän valinnanmahdollisuuksia sekä parantaisi työelämän tasa-arvoa.

Lisäksi kaikilla lapsilla on oltava oikeus vähintään neljän tunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen päivässä kolmen vuoden iästä eteenpäin. Lasten yhdenvertaisuuden perusta luodaan jo päiväkodissa ja esiopetuksessa.

Budjetti määrittää myös veropolitiikkaa ainakin lyhyellä tähtäimellä. Tärkeintä on, että työnteon on oltava aina kannattavaa. Työn vastaanottamisen kynnystä korottavista kannustinloukuista on päästävä eroon. RKP vaatii myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.

Monilla aloilla on paljon kysyntää osaavasta työvoimasta. Työnvälityksen on opittava vastaamaan työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaanto-ongelman haasteeseen nykyistä paremmin. Tarvitsemme lisää paikallista sopimista ja uudenlaista, työhyvinvointia edistävää keskustelukulttuuria työpaikoille. Työllisyysaste on nostettava vähintään 75 prosenttiin, mieluiten 80:een.

RKP on peräänkuuluttanut vakavaa yhteiskunnallista keskustelua työhyvinvoinnista. Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot aiheuttavat taloudellemme miljardien eurojen suuruiset menetykset vuosittain. Oikein kohdennetuilla toimenpiteillä voimme saavuttaa huomattavia säästöjä ja parantaa ihmisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia. Tarvitsemme terveysuudistuksen!

Nykyisessä taloustilanteessa, jossa kasvun odotetaan hidastuvan, meillä ei ole varaa uudistuksiin, jotka heikentävät palveluita ja tekevät niistä kaiken lisäksi vielä entistä kalliimpia. Hallituksen sote-uudistuksesta on kuitenkin vaarana kehkeytyä juuri sellainen. Lukemalla valtiovarainvaliokunnan lausunnon ymmärtää, että kolmen miljardin kustannussäästöt eivät toteudu. Sen sijaan monet tekijät viittaavat siihen, että kustannukset nousevat.

Jo nyt hallitus on päättänyt keskittämisasetuksellaan kieltää yksinkertaiset päiväkirurgiset operaatiot pienissä sairaaloissa. Tämä on johtanut vain jonojen pidentymiseen ja potilasturvallisuuden heikentymiseen. Asetus on aiheuttanut paljon tyytymättömyyttä sekä pienissä aluesairaaloissa että suurissa keskussairaaloissa.

Ikävä totuus on se, että jos hallitus nyt jääräpäisesti pitää kiinni raskaasta ja byrokraattisesta sote-uudistuksesta, vaarana on, että syntyy uuttaa alijäämää valtion kassaan.

 

Arvoisa puhemies,

 

Ilmastonmuutos on globaali kohtalonkysymys, ja Suomen on kansainvälisillä areenoilla vaadittava, että tehtyjä ilmastosopimuksia myös noudatetaan – varsinkin, kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana ensi vuonna. Suomen panos on erityisen tärkeä juuri nyt, kun maailmassa on vahvoja tahoja, jotka toimivat kansainvälistä yhteistyötä vastaan.

Talousarvio sisältää 15 miljoonan euron lisäpanostuksen Itämereen ja vesiensuojeluun. Se on hyvä, mutta tarvitsemme vielä vahvempia ja laaja-alaisempia toimenpiteitä. Mikään puolue ei voi yksin omistaa ilmastopolitiikkaa, vaan se on meidän yhteinen tehtävämme.

Olemme velkaa nyt syntyville lapsille sen, että ympäristö on ekologisesti kestävä myös silloin kun heistä tulee aikuisia.

Suomi tarvitsee puhtaampaa liikennettä, esimerkiksi lisää sähkö- ja hybridiautoja. Tarvitsemme myös uusia innovaatioita, jotka vauhdittavat kiertotalouteen siirtymistä. Kiertotalouden tavoitteena on lopettaa luonnonvarojen ylikulutus.

RKP on huolissaan talousarvion kehitysyhteistyömäärärahoista. Etenkään kansalaisjärjestöjen määrärahoista ei tulisi viime vuosien tapaan leikata.  Hallitus on maininnut pakolaiskiintiön korottamisen. Miksi tästä ei sitten tehty päätöstä budjettiriihessä? Mitä sanovat pääministeri, valtiovarainministeri ja sisäministeri? RKP:n mielestä pakolaiskiintiötä pitäisi korottaa nyt!

 

RKP:lle on aivan keskeistä, että kukaan ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Meidän on luotava inhimillinen yhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana. Suomella ei ole varaa syventää kahtiajakoa. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan yhteisvoimin.