– Alennamme nyt kulutusluottojen korkokattoa 20 prosentista 15 prosenttiin, kuitenkin niin, että siihen lisätään viitekorko. Kokonaiskorko ei kuitenkaan voi nousta yli 20 prosentin, vaikka viitekorko nousisi merkittävästi, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
– Tiukentamalla kulutusluottojen sääntelyä pyritään ehkäisemään kuluttajien ylivelkaantumista. Matalampi korkokatto vähentää riskiä siitä, että kuluttajille aiheutuu korkokuluja joita he eivät pysty käsittelemään. Lisäksi näiden luottojen markkinointia säännellään tarkemmin kuluttajien suojelemiseksi, sanoo Henriksson.
Suojaosuutta, jonka ulosottovelallisen saa pitää itsellään, korotetaan takuueläkkeen tasolle vuonna 2023 vuoden mittaisena kokeiluna.
– Suojatun määrän tilapäinen korottaminen takuueläkkeen tasolle merkitsee sitä, että ulosmittaukseen menevä osuus velallisen tuloista pienenee. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, joka antaa lisää rahaa käteen niille, joilla on nyt ulosottovelkoja. Tämä helpottaa heidän selviytymistään, kun arjen kustannukset ovat kasvaneet, Henriksson sanoo.
Henriksson on tyytyväinen siihen, että tällä hallituskaudella on edistytty ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien torjunnassa. Hallitus on jo aikaisemmin muun muassa lyhentänyt maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa, päättänyt ottaa käyttöön positiivisen luottorekisterin ja helpottanut velkajärjestelyn saatavuutta.
– Jokainen meistä on tietysti vastuussa omasta taloudestaan, mutta elämä ei aina suju niin kuin olemme toivoneet: yhtäkkiä voi joutua työttömäksi tai talous voi heikentyä esimerkiksi sairauden tai läheisen kuoleman vuoksi. Olemme tehneet kovasti töitä hallituksen ylivelkaantumisen vastaisen paketin eteen, ja tekemämme päätökset parantavat monen suomalaisen taloudellista tilannetta, Henriksson sanoo.
Maksuhäiriömerkintöiden säilytysaikaa lyhentävä lainmuutos tulee voimaan joulukuussa.