– Uutta saamelaiskäräjälakia tarvitaan saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi, ja koska laki on vanhentunut. Suomi on toistuvasti saanut saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta moitteita eri YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä.
– Asia on ollut esillä yli kymmenen vuoden ajan ja kolme hallitusta on yrittänyt edistää asiaa. Nyt on todellakin aika päästä maaliin. Suomi ei voi jatkaa näin. Se on enemmän kuin kiusallista meille, jotka kansainvälisesti aina puolustamme demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja puhumme sen puolesta, että maat noudattaisivat kansainvälisiä sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet.
Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ei ollut hallituksessa yksimielinen. Tämä tarkoittaa, että jotta laki menisi läpi eduskunnassa, se tarvitsee myös oppositiolta tukea. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -puolueen kansanedustajat ovat siis ratkaisevassa asemassa.
– Kehotan kaikkia puolueita, jotka kutsuvat itseään sivistyspuolueiksi ja jotka puolustavat ihmisoikeuksia, harkitsemaan nyt vakavasti äänestämistä saamelaiskäräjälain puolesta. Toivon, että kaikki kansanedustajat paneutuvat asiaan, ja harkitsevat esityksen tukemista. Ei hallituksen, vaan saamelaisten ja Suomen vuoksi, Henriksson sanoo.
RKP:n puoluevaltuustolle pitämässään puheessaan Henriksson peräänkuulutti myös suunnitelmaa valtiontalouden tasapainottamiseksi kahden vaalikauden aikana.
– Vakaa julkinen talous on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme paras ystävä. Siksi meidän on saatava velkakierre loppumaan – meidän on hillittävä lainanottoa. Samaan aikaan sopeutus olisi tehtävä niin, ettemme katkaise kasvun edellytyksiä tai vahingoita kilpailukykyämme verotuksella.
– Toisaalta työllisyyttä on ehdottomasti parannettava, jotta työllisyysaste on tulevaisuudessa 80 prosenttia. Enemmän työssä käyviä ihmisiä tarkoittaa enemmän verotuloja, mikä puolestaan tarkoittaa, että sopeuttamistarvetta on vähemmän.
Henrikssonin mukaan RKP on valmis tukemaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verokannustinta koskevan lainsäädännön säätämistä vielä tällä vaalikaudella.
– On ehdottoman tärkeää, että saavutamme tavoitteen, jonka mukaan investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin on oltava 4 prosenttia BKT:stä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan myös yksityisiä investointeja, Henriksson sanoo.
– Lakiehdotus verokannustimen luomisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja varten kaatui hallituksen sisäisiin erimielisyyksiin. Mutta, se ei kaatunut RKP:n takia. RKP on eduskunnassa valmis tukemaan vastaavan sisällöistä esitystä, ja toivon että parlamentaarisesti voitaisiin tästä sopia.
Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluevaltuusto kokoontuu Vantaalla 19.11-20.11.