Puhe Ota talous haltuun – ehkäise velkaantumista -seminaarissa
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Ota talous haltuun – ehkäise velkaantumista -seminaarissa 16.11.2022.
Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän seminaariin ja tilaisuudesta pitää tässä tärkeässä tapahtumassa puheenvuoro.
Ylivelkaantuminen on vakava ilmiö yhteiskunnassamme, sillä se heijastuu laajalti ihmisten toimintakykyyn ja muodostaa yhden syrjäytymisen riskitekijän. Sen vuoksi sen ennaltaehkäiseminen ja velkaantuneiden aseman helpottaminen on tärkeää. Kansalaisten ylivelkaantumisen torjuminen ja velkaantuneiden aseman helpottaminen edellyttää toimia laaja-alaisesti. Se on ollut yksi hallituksen prioriteettiaihealueista. Paljon on jo saatu aikaiseksi, mutta työ jatkuu tiiviisti koko hallituskauden loppuun saakka.
Överskuldsättning är ett allvarligt problem i vårt samhälle som på ett betydande sätt inverkar på människans funktionsförmåga och ökar risken för utslagning. Därför är det viktigt att förebygga överskuldsättning och att försöka hjälpa de skuldsatta. Bekämpande av överskuldsättning är ett av de ämnesområden som regeringen prioriterat. Mycket har redan åstadkommits och arbetet fortsätter ända till regeringsperiodens slut. Jag vill lyfta fram 7 helheter, än flera åtgärder.
Haluan ensimmäisenä mainita positiivisen luottotietorekisterin perustamisen, sillä hanke on erittäin tärkeä ylivelkaantumisen torjunnan näkökulmasta. Laki positiivisesta luottotietorekisteristä on jo hyväksytty ja tullut voimaan, mutta käyttöön rekisteri otetaan vaiheittain teknisen toteutuksen vaatiman ajan vuoksi. Kuluttajaluottojen osalta käyttöönotto tapahtuu keväällä 2024 ja luonnollisten henkilöiden elinkeinotoimintaa varten ottamien luottojen osalta keväällä 2026.
Positiivisen luottotietorekisterin avulla pankki tai muu luotonantaja saa paremman kuvan lainanhakijan tuloista ja veloista, jolloin luotonantaja voi nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Tavoitteena on torjua ylivelkaantumista luomalla parempi tietopohja niin yksittäisiin luotonantotilanteisiin kuin rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan laajemminkin. Muutoksella pyritään myös edistämään kotitalouksien tietoisuutta omasta taloudellisesta tilanteestaan, millä voidaan osaltaan ehkäistä ylivelkaantumista.
Ylivelkaantuneiden henkilöiden aseman helpottamiseksi on tarkistettu luottotietolakia. Muutoksella lyhennettiin eräiden maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja. Muutoksen myötä maksuhäiriömerkinnän saaneiden velkaantuneiden asema helpottuu, sillä maksuhäiriömerkintä poistuu eräissä tapauksissa jo kuukauden kuluessa merkinnän perusteena olevan saatavan suorittamista koskevan tiedon vastaanottamisesta. Jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika on muutoksen myötä myös itsenäinen, mikä tarkoittaa, että uusi maksuhäiriömerkintä ei jatkossa pidennä aikaisempien maksuhäiriömerkintöjen kestoa. Pyrkimyksenä on siis lievittää merkinnöistä aiheutuvia kielteisiä seurauksia ja näin parantaa taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden ihmisten ja kotitalouksien asemaa. Muutokset tulevat voimaan joulukuun alussa.
Kuluttajien kannalta tärkeä keino ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja helpottaa velkaantuneiden asemaa on kuluttajaluottojen korkokaton tiukentaminen. Kuluttajaluottojen hintasääntelyn pysyvää muutosta koskeva hallituksen esitys on annettu hiljattain eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan, että kuluttajaluottoja koskevaa korkokattoa alennettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla, joka on tällä hetkellä 0 prosenttia. Ehdotuksen mukaan luottosopimuksen korko ei kuitenkaan saisi olla yli 20 prosenttia sellaisessakaan tilanteessa, jossa viitekorko nousisi yli viiden prosentin. Tämä tarkoittaa, että erittäin korkeiden korkojen aika niin sanotuissa pikavipeissä, on ohi.
Tärkeää on, että ehdotuksen mukainen korkokatto koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä jatkuvaa luottoa koskevia sopimuksia siltä osin, kun niistä tehdään uusia nostoja. Korot ovat voineet olla hyvinkin korkeita sellaisissa vanhoissa luottosopimuksissa, joita mikään hintasääntely ei ole aikaisemmin koskenut.
Esityksessä ehdotetaan myös eräitä muutoksia hyvää luotonantotapaa koskeviin säännöksiin sekä uusia säännöksiä henkilöllisyyden todentamisesta ja eri maksutapojen esittämisjärjestyksestä kuluttajan ostaessa hyödykkeitä verkossa.
Myös yritystoiminnassa velkaantuneiden aseman helpottamiseksi on tehty toimia. Saatavien perinnästä annettua lakia muutettiin ensin väliaikaisesti ja sittemmin pysyvästi. Pysyvät muutokset tulivat voimaan kuluvan vuoden toukokuussa.
Lakiin lisättiin yksityiskohtaisempaa sääntelyä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen kohtuullisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Pääpiirteiltään sääntely vastaa kuluttajasaatavien perintää koskevia säännöksiä, mutta sallitut perintäkulujen enimmäismäärät ovat yrityssaatavia perittäessä korkeammat kuin kuluttajasaatavien perinnässä. Perintäkulujen enimmäismäärät on asetettu sellaiselle tasolle, että kohtuuttoman korkeat perintäkulut leikkaantuvat pois, mutta perintäkulut ovat kuitenkin yhä sellaisella tasolla, etteivät ne kannusta maksulaiminlyöntien jatkamiseen.
Myös velkajärjestelylainsäädäntöä on uudistettu helpottamalla ja nopeuttamalla erityisesti elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn. Konkurssin tehnyt yrittäjä voi hakea velkajärjestelyä konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja hänelle voidaan myöntää velkajärjestely aiempaa kevyemmin edellytyksin. Muutokset ovat merkittävä parannus yrittäjän asemaan ja ne edistävät konkurssin tehneiden yrittäjien pääsyä uuteen alkuun.
Samalla on parannettu myös kaikkien muiden velallisten asemaa. Esimerkiksi aikaisempi velkajärjestely ei ole uuden velkajärjestelyn este ikuisesti vaan tietyn määräajan. Lisäksi työttömät velalliset voivat hakeutua velkajärjestelyn piiriin aiempaa nopeammin. Maksuohjelman pituus on aikaisemman viiden vuoden sijaan kolme vuotta myös silloin, kun velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa. Velkajärjestelyn elinkustannusnormiin tehdyn tasokorotuksen ansiosta velkajärjestelyyn pääsevillä velallisilla on myös aiempaa paremmat edellytykset selviytyä maksuohjelmistaan. Velkajärjestelyyn liittyvät muutokset tulivat voimaan heinäkuun alussa.
Lisäksi velkaantuneiden aseman helpottamiseksi on kehitetty ulosmittausjärjestelmää. Hallituskaudella on ensinnäkin selvitetty ulosottokaaren muutostarpeita valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa.
Kuluvan vuoden syyskuussa hallitus antoi eduskunnalle ulosottokaaren muuttamista koskevan esityksen, jossa ehdotetaan, että erityisesti pienituloisille velallisille annettavia vapaakuukausia lisätään. Lisäksi esityksessä ehdotetaan ulosottokaaren muuttamista siten, että velallisen tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut otettaisiin nykyistä paremmin huomioon ulosmittauksen määrän pienentämisen perusteena. Hallituksen esityksen käsittely on eduskunnassa parhaillaan kesken.
Lokakuussa hallitus antoi eduskunnalle esityksen ulosoton suojaosuuden väliaikaisesta korottamisesta. Kyseessä on vuoden 2023 ajan kestävä kokeilu, josta saadaan konkreettista tietoa suojaosuuden korotuksen vaikutuksista. Suojaosuutta korottamalla lisätään velallisten käyttöön jäävien tulojen määrää ja helpotetaan nopeavaikutteisesti velallisten asemaa. Tämä on tarpeen vallitsevassa taloustilanteessa, jossa inflaatio on korkea ja kuluttajahinnat nousevat. Esityksessä suojaosuus ehdotetaan korotettavaksi takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi. Ehdotettu korotus ulosoton suojaosuuteen on merkittävä. Myös tämä käsittely on eduskunnassa parhaillaan kesken.
Työ ulosmittausjärjestelmän kehittämiseksi jatkuu oikeusministeriössä pitkäjänteisesti myös mainittujen lainsäädäntömuutosten jälkeen. Keväällä 2022 käynnistettiin hallituksen linjaamalla tavalla sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta koskeva selvityshanke. Tällä selvityksellä luodaan tietopohjaa myöhemmin käynnistettävälle ulosmittausjärjestelmän laajemmalle uudistamiselle.
Ulosottolaitoksen ja talous- ja velkaneuvonnan yhteistyönä kehitettiin tällä hallituskaudella erilaisia toimintamalleja ennaltaehkäisevään talousneuvontaan. Yksi malleista on kertoa sidosryhmille raha-, perintä- ja kuluttaja-asioista sidosryhmien tarpeet huomioiden. Kun sidosryhmien talousosaamista vahvistetaan, pystyvät he auttamaan omia asiakkaitaan tavallisissa talouspulmissa ja erityistietämystä vaativat tilanteet ohjataan muiden asiantuntijoiden autettavaksi.
Toinen kokeilluista malleista on talousneuvola. Talousneuvola on matalan kynnyksen neuvontapalvelu, johon kansalainen voi tulla ison tai pienen talousaiheisen kysymyksen kanssa ilman ajanvarausta. Talousneuvolassa kansalainen voi tavata eri alan asiantuntijoita yhdessä tai erikseen, eikä kansalaisen itsensä tarvitse tietää, mikä taho häntä voi kysymyksessään parhaiten auttaa. Talousneuvolassa voi tavata sosiaali- ja asumisneuvonnan, Kelan, Takuusäätiön, ulosoton, talous- ja velkaneuvonnan tai muun asiantutijan. Talousneuvoloita toimii noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
Tällä hallituskaudella valmistui myös ensimmäinen kansallinen talousosaamisen strategia. Sen missiona on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla.
Koska talousosaaminen on laaja-alainen ilmiö, sen vahvistamiseen tarvitaan kaikki alan toimijat. Työtä tehdäänkin verkostona oikeusministeriöön perustetun toiminnon, Suomen Pankin talousosaamiskeskuksen ja Takuusäätiön – vain muutamia mainitakseni – ja monen muun kansalaisten raha-asioita kohtaavan tahon kanssa. Talousosaamisen strategian toteuttamiseen myönnettiin 1 miljoonan euron määräraha vuodesta 2022 lähtien. Tavoite on, että suomalaisten talousosaaminen maailman parasta vuonna 2030.
Erityisesti talous- ja velkaneuvonta on auttamassa kansalaisia ottamaan oman taloutensa haltuun ja ehkäisemään velkaantumista. Kansalaiset tavoittavat neuvonnan entistä helpommin. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi tulo-prosessia on kehitetty siten, että kansalainen saa apua ja asiaansa eteenpäin jo ensimmäisen yhteydenoton aikana. Tämä nopeuttaa kansalaisen asian hoitamista ja neuvonnan jonot ovat lyhentyneet.
Hyvät kuulijat,
Rohkenen sanoa, että tämä hallitus on tehnyt laaja-alaisemmin töitä ylivelkaantumisen torjumiseksi ja velkaantuneiden aseman helpottamiseksi kuin mikään aikaisempi hallitus. Pandemia-ajasta selvitettiin paremmin kuin useimmassa muussa maassa muun muassa siinä suhteessa, että velkaongelmat eivät kasvaneet. Nyt haasteita tuovat nopeasti kohoavat elinkustannukset. On kuitenkin selvää, että työn ylivelkaantumisen torjumiseksi ja velallisten aseman helpottamiseksi on jatkuttava seuraavallakin hallituskaudella.
