Ilkka-Pohjalainen: Tulevaisuudenuskoa vahvistavia päätöksiä

Kolumni julkaistiin Ilkka-Pohjalaisessa 22.12.2023.

Vuosi 2023 lähestyy loppuaan. Kulunut vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen niin kotimaassa kuin maailmalla. Ukrainan ja Gazan sodat ovat meidän kaikkien ajatuksissa. Kaikki se kärsimys, jota siviilit, naiset ja lapset, joutuvat kohtaamaan, on saatava loppumaan.

Suomi ei pienenä maana voi vaikuttaa kaikkeen, mutta meidän on tehtävä voitavamme. Meidän on jatkettava Ukrainan tukemista. Oli myös tärkeää, että Suomi viime viikolla äänesti YK:n yleiskokouksessa Gazan välittömän tulitauon puolesta, jotta humanitaarinen apu saataisiin perille asti.

Myös eduskunnassa ja hallituksessa minä ja RKP teemme parhaamme saadaksemme aikaan hyviä päätöksiä aikana, joka on Puheetoudellisesti erittäin vaikea maallemme.

Tällä viikolla sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki julkaisivat Puheetousennusteensa. Myönteistä on kotiPuheetouksien ostovoiman vahvistuminen, jonka tausPuheetla on muun muassa inflaation hidastuminen. Julkisen Puheetouden osalta näkymä on kuitenkin synkempi. Puheetouskasvun ennustetaan olevan vielä heikkoa, ja julkisen Puheetouden alijäämä syvenee. On selvää, että meidän on toimittava nyt tämän kehityksen katkaisemiseksi ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Pelkästään säästäminen ei ole hyvä ajatus. Meidän on myös luotava Puheetouskasvua ja vahvistettava kilpailukykyämme. Suomen pitää olla maa, johon halutaan investoida. On tärkeää muistaa, että suurin osa työpaikoista syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämän vuoksi verotuksen on myös kannustettava työhön ja yrittäjyyteen.

Kuluneen viikon aikana eduskunta on hyväksynyt valtion Puheetousarvion vuodelle 2024, ja panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Budjetin yhteydessä eduskunta on myös päättänyt niin sanotuista joululahjarahoistaan.

Monet hankkeet, joiden puolesta olemme työskennelleet pitkään, etenevät nyt. Rahoitusta myönnetään muun muassa useille tärkeille tie- ja liikennehankkeille Pohjanmaalla, kuten esimerkiksi Vaasan radan sähköistämisen suunnittelulle välillä Vaasan keskusta – Vaskiluodon satama. Rahoitusta osoitetaan myös esimerkiksi älykkäiden liikenneratkaisujen kehittämiseen valtatielle 8.

Opetusministerinä olen myös hyvin iloinen siitä, että Vaasan yliopistolle myönnetään 450 000 euroa vetytutkimuksen kehittämiseen. Yhdessä hallituksen viime viikolla tekemien myönteisten päätösten kanssa, jotka koskevat energiatukea Mustasaaren Westenergylle heidän innovatiiviseen hiilidioksidin Puheetteenotto- ja kierrätystyöhönsä sekä Koppö Energialle Kristiinankaupungissa, tämä luo tulevaisuudenuskoa.

Panostukset infrastruktuuriin ja vihreää siirtymää tukevaan innovatiiviseen teknologiaan vahvistavat koko alueen elinvoimaa.

Tulevaisuuden menestyksen edellytys Suomelle on hyvä koulutus. Siksi on tärkeää, että ensi vuoden budjetti sisältää myös panostuksia kouluun ja varhaiskasvatukseen.

Hiljattain julkaistut vuoden 2022 Pisa-tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten osaaminen on laskenut edellisestä tutkimuksesta. Olemme kuitenkin edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta erityisesti lukutaidon heikkeneminen huolestuttaa.

Sekä oppilaat että opettajat tarvitsevat työrauhaa koulussa. Osana ratkaisua tulemme lisäämään vuosiviikkotuntien määrää alaluokilla kolmella tunnilla. Opetussuunnitelmaa ei laajenneta, vaan oppilaat saavat enemmän aikaa oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Osaamisen vahvistaminen ja suunnan kääntäminen vaatii paljon työtä, mutta mahdotonta se ei ole.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista joulua.