Miltä tulevaisuus näyttää riippuu niistä edellytyksistä mitä annetaan tuleville sukupolville.
YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään. Jotain mitä liian monella lapsella ympäri maailmaa, ja myös Suomessa, valitettavasti ei ole.
– Se että saan tehdä työtä heidän puolesta jotka eivät itse pysty puolustamaan itseään ja että voin edistää heidän mahdollisuuksia elämässä on yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Lapsen parasta on meidän kaikkien parasta, puoluejohtaja ja kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sanoo.
Perusta lasten tasavertaisille mahdollisuuksille luodaan jo ensimmäisinä elinvuosina. Siksi myös varhaiskasvatus on niin tärkeä. Tutkimukset näyttävät, että varhaiskasvatuksella on pitkäjänteisiä myönteisiä vaikutuksia lasten oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin teini-ikään asti. Suomessa ollaan ylpeitä siitä, että pidämme hyvää huolta lapsistamme. Tästä huolimatta osallistuminen varhaiskasvatukseen on liian alhainen, mistä myös OECD on huomauttanut. Vuonna 2016 vain noin 68% 1-6 vuotiaista suomalaisista lapsista osallistuivat varhaiskasvatustoimintaan. Noin kolmasosa lapsista jäivät siis ulkopuolelle.
– RKP ehdottaa, että kaikilla yli kolmevuotiailla lapsilla olisi oikeus neljään tuntiin maksuttomaan varhaiskasvatukseen päivässä. Tämä on tärkeä toimenpide joka kannustaa perhettä ja lasta varhaisessa vaiheessa lapsen elämässä, Henriksson sanoo.
Jotta lapset ja nuoret kykenisivät suorittamaan peruskoulun ja toiseen asteen koulutuksen loppuun menestyksekkäästi heidän vointinsa on oltava hyvä. Meidän on panostettava ennaltaehkäisevään työhön nuorten keskuudessa
– Lapset ja nuoret täytyy helposti saada päästä kuraattorin ja psykologin puheille siellä missä he liikkuvat, Henriksson painottaa.
– Suomella on oltava tavoitteena olla maailman lapsiystävällisin maa. Silloin meidän on tehtävä politiikkaa jota edistää lapsiperheitä ja heidän arkea. Luodaan joustava perhevapaauudistus, nostetaan esille korkealuokkaista varhaiskasvatusta ja koulua jota lapsi voi käydä riippumatta taustastaan tai vanhempien sosioekonomista tilanteesta. Tämä voi myös vaikuttaa nuorten suomalaisten perheiden halukkuuteen muuttaa takaisin Suomeen, ulkomailla vietetyn ajan jälkeen. Seuraava hallitus on panostettava vahvasti lapsikysymyksiin, Henriksson lopettaa.
