Eduskunta aloitti harvinaisen lämpimän kesän jälkeen syyskautensa tällä viikolla. Politiikan syksy alkoi kuitenkin toden teolla jo edeltävällä viikolla kun hallitus kokoontui Säätytalolle neuvottelemaan ensi vuoden talousarviosta. Oikeusministeriön kannalta neuvottelujen lähtöasetelmat olivat vähintäänkin haastavat. Valtiovarainministeriö esitti alkuperäisessä esityksessään erittäin raskaita lisäsäästöjä, jotka olisivat erityisesti kohdistuneet tuomioistuinlaitokseen, syyttäjälaitokseen ja vankeinhoitoon. Toteutuessaan nämä säästövaatimukset olisivat johtaneet tuomareiden, tuomioistuinten ja vankiloiden henkilökunnan sekä syyttäjien mittaviin vähennyksiin. Tämä olisi omalta osaltaan johtanut pitempiin tuomioistuinkäsittelyihin ja oikeusturvan heikentymiseen.
Neuvottelut Säätytalolla sujuivat kuitenkin hyvin ja niiden lopputulos oli huomattavasti parempi kuin miltä alussa näytti. Oikeusministeriölle esitetyt lisäsäästöt peruutettiin ja lisäksi päätettiin, että tuomioistuinlaitos, syyttäjälaitos ja Rikosseuraamuslaitos saavat kukin 1 miljoonan euron korotuksen määrärahoihinsa. Oikeudenhoidon osalta onnistuimme siten torjumaan uhkaavan katastrofin, ja toiminta on ensi vuoden osalta nyt turvattu. Olen oikeusministerinä tietenkin tästä helpottunut, vaikka en kuitenkaan täysin tyytyväinen lopputulokseen. Oikeusministeriö tarvitsee tulevina vuosina merkittäviä lisäpanostuksia, jotta pystymme myös pitkällä aikavälillä takaamaan toimivan oikeussuojan. Tämä on välttämätöntä kansalaisten luottamuksen ja taloudellisen kilpailukyvyn kannalta.
Ensi vuonna tuomioistuinlaitoksesta joudutaan vähentämään jonkin verran henkilöstöä, aikaisempien tehtyjen säästöpäätösten johdosta. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman avulla pyritään takaamaan kansalaisten oikeusturva valtion heikossa taloudellisessa tilanteessa.
Myös eduskunnan ensimmäinen työviikko alkoi omalta osaltani työntäyteisesti, kun lähetekeskustelussa oli heti monta oikeusministeriön valmistelemaa hallituksen esitystä. Näistä haluan erityisesti mainita esityksen isyyslain uudistamiseksi.
Tämän esityksen suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Viime vuonna avioliiton ulkopuolella syntyi jo yli 40 prosenttia lapsista, kun nykyisen lain tullessa voimaan 70-luvulla luku oli noin 10 prosenttia. Nykyään joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan lapsen. Toinen merkittävä muutos on myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen lain voimaantuloa.
Syksy politiikan saralla tulee myös muuten olemaan mielenkiintoinen. Eduskuntavaalit lähestyvät mikä tuo oman mausteensa politiikan sisältöön. Ennen vaaleja on kuitenkin vielä paljon uudistuksia, joita on vietävä eteenpäin, niin oikeusministeriön kuin koko hallituksen toimesta. Töitä siis kyllä riittää.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri (RKP)