Meidän on tehtävä vielä nykyistäkin enemmän yhteistyötä pelastaaksemme lapset eri puolilla maailmaa seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Olen tästä entistäkin vakuuttuneempi osallistuttuani pari viikkoa sitten Washingtonissa konferenssiin, jonka teemana oli lasten hyväksikäyttö internetissä.
Kuulemamme esimerkit elävästä elämästä herättivät erityisen vahvoja epämiellyttäviä tunteita meissä osallistujissa. Useassa tapauksessa kyse oli siitä, että vanhemmat itse käyttivät omia lapsiaan hyväksi ja tarjosivat heitä toisille aikuisille internetissä maksua vastaan. Meiltä aikuisilta vaaditaankin nyt voimakeinoja. Samalla voimakeinoja vaaditaan myös eri maiden viranomaisilta, jotta tämä kauheus saadaan loppumaan.
Yksi meille esitellyistä tapauksista koski 5-vuotiasta poikaa. Häntä oli 2-vuotiaasta lähtien tarjottu aikuisten miesten hyväksikäytettäväksi eri puolilla maailmaa. Australian ja Yhdysvaltojen poliisin yhteistyön ansiosta tapauksen jäljille päästiin internetissä ja sen taustalta löytyi liiga, jolla oli yhteyksiä moniin eri maihin. Kun poliisi pääsi liigan jäljille ja pidätti pojan vanhemmat, poika oli 5-vuotias ja hän oli joutunut eriasteisen, häikäilemättömän seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi hotelleissa yli 30 eri maassa.
Me konferenssiosallistujat olimme yksimielisiä siitä, että yhteistyötä täytyy tiivistää ja että haluamme tehdä asian eteen vielä nykyistäkin enemmän. Suomi, joka on sitoutunut tähän yhteistyöverkkoon yhdessä 53 muun valtion kanssa, on valmis tekemään kaikkensa helpottaakseen rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä, jotta siitä saadaan nopeampaa ja sujuvampaa.
Yksi toiveikkuutta herättänyt esimerkki, johon tutustuimme ja josta meidän Suomessa olisi syytä ottaa mallia, on Washingtonissa kehitetty eri viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyön muoto, eräänlainen lasten palvelukeskus (www.safeshores.org). Saman katon alta löytyvät niin poliisi, syyttäjät, sosiaalityöntekijät, psykoterapeutit, lääkärit kuin perhetukihenkilötkin. Tavoitteena on tarjota hyväksikäytetyille lapsille turvasatama – paikka, jossa lapsi voi turvallisesti puhua kokemuksistaan yhden ja saman aikuisen kanssa joutumatta kertomaan samaa tarinaa monille eri henkilöille. Lapselle läheisin sosiaalityöntekijä huolehtii myös poliisiin ja syyttäjän kysymyksistä. Kaikki keskustelut nauhoitetaan, ja asiaa hoitavat viranomaiset voivat seurata niitä viereisestä huoneesta käsin videoyhteyden välityksellä.
Myös Turussa on käynnissä pilottiprojekti, Lastenasiaintalo, jossa ajatuksena on kerätä kaikki asiantuntemus yhden ja saman katon alle. Toivon, että pääsemme pian jatkokehittämään tätä mallia eri puolilla maata.
Verkkorikollisuus on maailmanlaajuista. Siksi myös taistelun lasten hyväksikäyttöä vastaan on oltava maailmanlaajuista. Maailman lapsilla on oikeus odottaa, että välitämme heistä ja että toimimme yhdessä vielä entistäkin tehokkaammin.
Oikeusministeri, RKP