Tämän viikon uutinen siitä, että Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki ovat nopeimmin onnistuneet kasvattamaan suhteellista elinvoimaansa, ilahduttaa suuresti. Se, että pohjanmaalaiset kaupunkimme ovat selviytyneet parhaiten laskusuhdanteesta, pohjautuu paljolti pitkäjänteiseen, määrätietoiseen yhteiskuntakehitykseen ja laajaan yhteistyöhön elinkeinoelämän, koulutuksen, kuntien ja maakuntien välillä.
Kasvu vaatii kuitenkin aina aikaa. Ei ole olemassa helppoja, nopeita ratkaisuja taloustilanteen elvyttämiseksi. Mielestäni on hieman epäreilua moittia hallitusta siitä, ettei talouden eteen olisi tehty mitään. Nykyinen hallitus on tasapainottanut taloutta noin 6-7 miljardilla eurolla. Vuoden 2014 alussa yhteisövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin investointien vauhdittamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Kasvua edistäviä toimia on tästä huolimatta vielä jatkettava. Olen täysin vakuuttunut siitä, että meillä on kaikki edellytykset kääntää Suomen kehitystä oikeaan suuntaan. Tässä yhteydessä työllisyys on avainasemassa.
Työllisyysaste on saatava nousemaan niin, että työssäkäyvien määrä kasvaa. Suomen ongelma on rakenteellinen työttömyys, jossa työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Tätä haastetta on analysoitava tarkasti ja löydettävä keinoja ennakoimaan työn ja työntekijöiden kohtaamista paremmin. Samalla tarvitsemme kannustavan ja joustavan työmarkkinatuen, joka työttömyyden alussa kannustaa työtöntä takaisin työelämään. Joustoa työmarkkinoilla on myös lisättävä. Esimerkiksi pidentämällä koeaikaa työsuhteen alussa voidaan madaltaa työnantajien kynnystä palkata uusia työntekijöitä. Pitäisi myös olla mahdollista tehdä määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta, jos palkkaa pitkäaikaistyöttömän.
Olen jo aiemmin pitänyt esillä yrittäjyyden merkityksestä talouden kasvulle. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä on maassamme merkittävä. Siksi tämä hallitus on kiinnittänyt huomiota yrittäjyyteen ja yrittäjien tarpeisiin. Olen iloinen, että esitykseni maksuehtolain muutoksesta PK-yritysten aseman vahvistamiseksi sai koko hallituksen vahvan tuen. Maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset tulevat nopeammin saamaan maksun palveluistaan ja tuotteistaan. Se taas voi olla ratkaisevaa yritysten laskujen ja palkkojen maksamiseksi ajoissa sekä investointien tekemiseksi.
Myös yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsy velkajärjestelyyn helpottui vuoden alusta. Aiemmin velkajärjestelyssä ei voitu lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän oli joko lopetettava elinkeinotoimintansa velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Hallituksen lakimuutoksella ylivelkaantuneen yrittäjän talouden kokonaistilanteen korjaaminen velkajärjestelyssä on nyt siis mahdollista, jos toiminta on melko pienimuotoista ja riittävän kannattavaa.
Anna-Maja Henriksson (RKP)
Oikeusministeri