Politiikassa melkein kaikki on mahdollista. Tällä viikolla on käynyt selville, että vähän pienemmillä sairaaloilla ei ole monta ystävää eduskunnassa. Tämän johtopäätöksen voi tehdä, kun tarkastellaan kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä ns. päivystysasetuksen käsittelyn yhteydessä.
Voimassa olevan päivystysasetuksen mukaan vaaditaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa, jotta sairaala saisi pitää synnytysosastonsa. Asetuksen muuttamista koskevaa kansalaisaloitetta on käsitelty eduskunnassa pitkin syksyä, ja viimeiset äänestykset olivat nyt tällä viikolla.
Perussuomalaiset lupasivat eduskuntavaaliohjelmassaan purkaa päivystysasetuksen. Heillä olisikin nyt ollut erinomainen mahdollisuus lunastaa tämä vaalilupaus. Mutta toisin kävi. Yhtä edustajaa lukuun ottamatta koko ryhmä äänesti aloitteen hylkäämisen puolesta. Nyt takki on siis kääntynyt myös tässä asiassa. Huomionarvoista onkin, että äänestyksessä joka päätyi lukemiin 146-23, RKP:n ja KD:n lisäksi vain viisi Vasemmistoliiton edustajaa ja muutama yksittäinen edustaja muista puolueista, äänesti asetuksen muutoksen puolesta.
Minun ja RKP:n mielestä nykyinen päivystysasetus ei ota huomioon sitä todellisuutta, jossa monet odottavat äidit elävät, ja jossa etäisyydet lähimpään synnytyssairaalaan voivat jo nykyiselläänkin olla pitkät. Ja kun etäisyydet ovat pitkät, myös tien päällä synnyttämisen riski kasvaa. Pitkät etäisyydet asettavat naiset epävarmaan ja eriarvoiseen asemaan ja ne vaikuttavat myös potilasturvallisuuteen. Tämän takia ehdotimme, että luovuttaisiin tuhannen synnytyksen hyvin mekaanisesta rajasta. Mikään selvitys ei nimittäin ole osoittanut, että esimerkiksi noin 800 synnytyksen sairaala olisi potilasturvallisuuden kannalta huonompi kuin vaikkapa 1100 synnytyksen yksikkö. Politiikan uskottavuuden kannalta olisi hyvä, että se mitä luvataan ennen vaaleja, myös jollakin tavalla näkyisi päivänpolitiikan kannanotoissa ja päätöksissä. Todella huolestuttavaa onkin se, että tietyt tahot jo puhuvat rajan nostamisesta 2000 synnytykseen. Se vasta olisi todella kohtalokasta. Tällä hetkellä koko maassa on vain yhdeksän sairaalaa, jotka yltävät siihen.
Nyt kun keskustellaan sote-uudistuksesta ja tulevasta sairaalaverkostosta on syytä myös katsoa miten asiat on hoidettu muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on lähes 60 sairaalaa, joissa on ympärivuorokautinen kirurginen päivystys, Norjassa 39 ja Tanskassa 25 sairaalaa. Hallitus haluaa Suomeen ainoastaan 12 sairaalaa, joissa on täysimittainen ympärivuorokautinen päivystys. Maantieteellisesti paljon pienemmällä Tanskalla on siis kaksi kertaa enemmän ja Norjalla kolme kertaa enemmän sairaaloita, joissa on päivystys ja synnytyksiä. Molemmissa maissa on suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa. Kun onnettomuus tapahtuu, lopputulos riippuu ajasta. Tämä tarkoittaa mahdollisimman nopeaa hoitoon pääsyä. Jotta tässä onnistuttaisiin, on turvattava pelastushelikoptereiden, ambulanssien ja riittävän lähellä olevien sairaaloiden saatavuus. Hallituksen onkin syytä ottaa oppia naapurimaistamme ja jatkovalmistelussa taattava jokaiselle suomalaiselle oikeus sairaalahoitoon kohtuullisen etäisyyden päässä ja molemmilla kansalliskielillämme. Tämä tarkoittaa, että Vaasan keskussairaalassa on myös jatkossa oltava laaja päivystys, että Kokkolassa saa synnyttää lapsia tulevaisuudessakin ja, että Pietarsaaren sairaalaa ei lakkauteta. Pohjanmaan kansanedustajien ja päättäjien onkin syytä puoluetaustasta riippumatta, tehdä tiivistä yhteisyötä tämän eteen. Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää!