Hallitus ja ministeri Lindström haluavat lakkauttaa 7 käräjäoikeutta, kanslian 9 paikkakunnalla ja istuntopaikan 14 paikkakunnalla. Näin käräjäoikeuksien määrä kutistuisi kahdestakymmenestäseitsemästä kahteenkymmeneen. Uudistus koskettaa 30 paikkakuntaa Suomessa, eli ihan vähäpätöisestä päätöksestä ei ole kysymys. Ihmettelen suuresti sitä keskittämisintoa, jota nykyisellä keskustavetoisella hallituksella näyttää olevan.
Muun muassa Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus Kokkolassa on lakkautuslistalla ja yhdistyminen Pohjanmaan käräjäoikeuden kanssa Vaasassa on edessä. Toki tässä vaiheessa ministeri ja hallitus esittävät, että käräjäoikeuden sivukanslia jäisi Kokkolaan, hyvä niin. Kuitenkin realiteetti on, että Keskipohjanmaan maakunta olisi uudistuksen jälkeen ainoa maakunta Suomessa, jossa ei olisi "omaa" käräjäoikeutta.
Muistan erittäin hyvin, minkälaiset keskustelut käytiin vuonna 2008, kun edellinen käräjäoikeusuudistus oli ajankohtainen. Silloin yhtenä ehdotuksena oli, että Keskipohjanmaa yhdistettäisiin Ylivieskan kanssa. Laajalla rintamalla me alueen silloiset kansanedustajat Puumala, Kallis ja Urpilainen vastustimme tätä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tuuli on kääntynyt eikä Keskustaa haittaa, että Keskipohjanmaan käräjäoikeutta uhkaa lakkautus. En voi kuin ihmetellä.
Käräjäoikeusverkon karsimisen takana ovat etupäässä hallituksen asettamat säästötavoitteet. Kuitenkin on ilmiselvää, että käräjäoikeuksien lakkautuksista saatava säästö on lähinnä minimaalinen. Oikeusturvan kannalta lakkautukset ovat sen sijaan ongelmallisia.
Välimatkat kasvavat, kansalaiset asetetaan eri asemaan asuinpaikkansa perusteella ja oikeusturva voi heiketä.
Ihmeellinen linjaveto on myös Pietarsaaren istuntopaikan lakkauttaminen. Vastahan uusi Poliisi- ja oikeustalo otettiin käyttöön kaupungissa. Istuntosali on moderni ja talossa on myös poliisivankila. Noin viidenkymmenentuhannen asukkaan Pietarsaarenseutu tarvitsee oman istuntopaikkansa, jossa vuokrasopimuskin on voimassa vuoteen 2025 asti. Samalla hallitus on mm. linjannut, että Kauhavan istuntopaikka säilyy. Tätäkin linjausta ei voi kuin ihmetellä.
On äärimmäisen tärkeätä, että kansalaiset jatkossakin voivat luottaa toimivaan oikeusturvaan. Se on perusoikeus. Jokaisen oikeus saada asioida tuomioistuimessa omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi, on siten turvattava jatkossakin. Pohjanmaalla ja Keskipohjanmaalla edellytykset tälle ovat hyvät, kunhan ollaan jatkovalmistelussa tarkkoja. Sen sijaan Uudellamaalla tilanne on täysin toisenlainen. Onkin selvää, että hallitus ei ole riittävästi arvioinut ehdotuksensa kielellisten oikeuksien vaikutuksia.
Käräjäoikeuksien toimipisteiden lakkauttaminen johtaa alueellisesti hyvin todennäköisesti myös muiden oikeudellisten palveluiden, kuten asianajopalveluiden, katoamiseen. Tämän huolen ovat ilmaisseet muun muassa Lakimiesliitto ja Asianajajaliitto. Yksittäinen kansalainen tarvitsee tulevaisuudessakin apua testamentin ja avioehdon laatimisessa, sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa jne.
Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että oikeudellisten palveluiden saatavuus ei käräjäoikeusverkoston alasajon myötä heikkene? Siihen kysymykseen emme ole saaneet vastausta. Hallituksen säästölinja ei saa johtaa siihen, että myös oikeusaputoimistoja ruvetaan karsimaan maassamme.
Hyvin toimiva oikeuslaitos on yksi demokratian ja oikeusvaltion tärkeimpiä peruspilareita. Kansalaisen näkökulmasta on kyse oikeusturvasta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Hallituksen olisi hyvä ymmärtää, että oikeudenhoidosta säästäminen on lyhytnäköistä ja voi käydä yhteiskunnalle kalliiksi. Valtiontalouden pelastamiseksi tarvitaan aivan toisenlaisia keinoja. Koko oikeusministeriön budjetti on alla kaksi prosenttia valtion kokonaisbudjetista. Käräjäoikeusverkoston karsimisesta tulevat säästöt ovat valtion kokonaistalouden näkökulmasta mikroskooppisia. Kansalaisten oikeusturvasta ei ole varaa säästää.