Hyvää aamupäivää kaikille seminaarivieraille,
Minulle oli hyvin mieluista tulla tänään tänne avaamaan seminaari Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä ja Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanosta. Tämä vakava aihe on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja olen pitänyt sitä esillä edellisellä kaudellani oikeusministerinä ja nykyisessä hallituksessa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin vakava yhteiskunnallinen ongelma. Joka kolmas nainen Suomessa on joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi. Joka kolmas. Vaikka olen tämän luvun kuullut monta kertaa. Niin joka kertaa se tuntuu yhtä hirveältä ja järkyttävältä. Jokainen pahoinpitely, jokainen väkivallanteko on yksi liikaa. Siihen on puututtava äärimmäisen päättäväisesti. Väkivallalle on saatava loppu ja sen uhrien on saatava apua. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle on oltava täydellinen nollatolleranssi.
Istanbulin sopimus tuli voimaan Suomessa 2015. Viime syksynä sopimuksen toimeenpanoa seuraava Grevio suoritti maatarkastuksen. Grevion antamat suositukset Suomelle julkaistiin syyskuun alussa. Moni teistä ovat varmasti jo niihin tutustunut.
Minusta on tärkeää, että joku ulkopuolinen arvioi meitä. Tulemme itse usein sokeiksi sille, mitä meillä on tehty ja erityisesti, mitä puuttuu. Hallitus tulee lukemaan nämä suositukset tarkasti ja miettimään jatkotoimenpiteet niiden pohjalta. Uudessa hallitusohjelmassa on jo monia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.
Meillä oikeusministeriössä on käynnissä useampi hanke, missä viedään jo eteenpäin Grevion meille antamia suosituksia. Nostan tässä esiin muutamia.
Grevion asiantuntijat vaativat, että lasten traumaattiset kokemukset otetaan huomioon, kun arvioidaan väkivaltaisen vanhemman oikeutta lapsen huoltajuuteen tai tapaamisoikeuteen.
Lapsenhuoltolain uudistus tulee voimaan joulukuun alussa. Laissa täsmennetään, että viranomaisilla on velvollisuus ottaa huomioon lähisuhdeväkivalta, myös vanhempien keskinäinen väkivalta, tehtäessä ratkaisuja lapsen huollosta. Väkivallan huomioiminen on asia, joka vaatii asennemuutosta ja herättämistä! Tätä muutosta viedään eteenpäin koulutuskierroksella ja ohjeistuksella lapsenhuoltoasioita hoitaville viranomaisille.
Asiantuntijat esittivät seksuaalirikoksia koskevaan lukuun muutosta, jossa kaikki ilman molempien osapuolten suostumusta tapahtuvat seksuaaliset teot tuomittaisiin rikoksiksi. Ruotsissa kyseinen säännös on jo voimassa.
Seksuaalirikoksia koskevan rikoslain uudistustyö on käynnissä ministeriössäni. Uudistuksessa raiskauksen määritelmä on tarkoitus muuttaa suostumusperusteiseksi, ja vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden asemaa myös muissa seksuaalirikoksissa.
Asiantuntijaryhmä kehotti raportissaan Suomea harkitsemaan pakkoavioliittojen erillistä kriminalisointia. Avioliittoon pakottaminen on
jo nykyisinkin Suomen lain vastaista, vaikka meillä ei ole erillistä lakia juuri pakkoavioliittojen kieltämistä varten. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tällainen laki on. Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista joko ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
Käynnistän ensi vuoden puolella selvityksen, tulisiko avioliittoon pakottaminen kriminalisoida erillisenä rikoksena. Tästä sovittiin hallitusohjelmassa.
Mielestäni on tärkeää, että erillisen kriminalisoinnin lisäksi tarkastellaan myös sitä, miten pakkoavioliittoja voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin. Suuri ongelmahan on, ettei tapauksista tule tietoa viranomaisille.
Nostan esiin vielä yhden havainnon Grevion asiantuntijoilta. Ulkopuolisina heidän on ehkä helpompi nähdä tasa-arvomme taakse. Meillä on pitkään ollut vallalla ajatus, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia toimijoita. Ehkä juuri tämä tasa-arvon harha on johtanut siihen, että naisten erityisongelmat, kuten perheväkivalta, ovat saattaneet jäädä turhan vähälle huomiolle. Hallitus pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa kaikin keinoin, mutta olisiko meidän aika tunnustaa, että naisiin kohdistuvalla väkivallalla on omat erityispiirteet? Naisiin kohdistuvassa väkivallassa usein kyse vallan käytöstä, halusta hallita ja haavoittaa naisia sukupuolen perusteella. Kun tämä tunnistetaan ja tunnustetaan, ymmärrämme, että myös väkivallan ehkäiseminen ja uhrin auttaminen vaativat omat lähestymistapansa.
Tässä yhteydessä haluan myös korostaa, että hallitus jatkaa työtä rikosten uhrien aseman parantamiseksi. Tätä olen myös nostanut esille EU-puheenjohtajakautemme aikana ja tulen sitä jatkamaan myös sen jälkeen eri kansainvälisissä yhteyksissä.
Hyvät kuulijat,
hallitusohjelmassa sovimme, että Suomeen laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Oikeusministeriö ottaa vetovastuun ohjelmasta. Ohjelman valmistelusta ja etenemisestä raportoidaan Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmälle, jonka puheenjohtajana toimin.
Tulemme käynnistämään temaattisten työpajojen sarjan, joihin kutsutaan niin viranomaisia kuin järjestöjä keskustelemaan toimenpiteistä. Ohjelman valmistelussa tullaan huolella lukemaan Grevion meille antama raportti ja miettimään seuraavat askeleet, jotta täyttäisimme Istanbulin sopimuksen vaatimukset.
Oikeusministeriön hallinnonalalle on myös perusteilla riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan virka.
Toivon, että hyödynnätte tämän seminaarin keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Ei hyssytellä asioita enää, puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja pohditaan yhdessä, miten tähän ongelmaan puututaan. Näitä asioita ei voi eikä saa enää lakaista maton alle.
Hyvää seminaaria kaikille osallistujille. Jatketaan yhdessä työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.