Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön torjuntaan, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty.
Työvoiman hyväksikäyttö on taloudellisesti tuottavaa. Välittömän hyödyn korjaa työnantaja, joka ei maksa tehdystä työstä täyttä palkkaa, noudata työaika- ja vuosilomalakeja tai suorita lakisääteisiä maksuja. Työn tilaajat hyötyvät välillisesti saadessaan palveluja halpaan hintaan.
Häviäjiä ovat rehellisesti toimivat yritykset ja muu yhteiskunta. Lakia noudattavien yritysten toimintaedellytykset heikkenevät, kilpailu vääristyy, ja julkisiin palveluihin käytettävät verotulot vähenevät.
Kovimman hinnan maksavat työntekijät. He menettävät palkkauksessa, työoloissa ja sosiaaliturvassa.
Hyväksikäytön uhrit työskentelevät pitkiä päiviä kehnolla palkalla, ilman lomia ja kunnon vapaa-aikaa. He eivät tunne oikeuksiaan tai Suomen työelämän pelisääntöjä. He eivät usein myöskään tiedä, mistä voisivat hakea tai saada apua, eivätkä he esimerkiksi työpaikan tai oleskeluluvan menettämisen pelossa välttämättä uskalla kertoa tilanteestaan kenellekään.
Hallituksen tavoitteena on madaltaa uhrien kynnystä hakeutua avun piiriin ja kertoa viranomaisille hyväksikäytöstä. Väärinkäytösten seurausten tulee kohdistua vilpilliseen työnantajaan, ei hyväksikäytettyyn työntekijään. Ihmiskaupan ilmitulon edistämiseksi turvataan uhrien oikeudellista asemaa, jotta pelko oleskeluluvan menettämisestä ei estäisi ilmoituksen tekemistä viranomaisille. Lainsäädäntöä uudistetaan niin, että uhrit saisivat apua yhdenvertaisesti ja rikosprosessin alkamisesta tai etenemisestä riippumatta.
Tavoitteena on myös nostaa kiinnijäämisen riskiä. Hallitus lisää ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa ja vahvistaa viranomaisten työkaluja, joilla hyväksikäyttöön puututaan. Nyt selvitetään myös parhaita mahdollisia keinoja puuttua alipalkkaukseen.
Alipalkkaukseen puuttumiseksi aiotaan selvittää muun muassa siviilioikeudellisia keinoja ja sanktioita. Räikeimmät alipalkkaustilanteet on jo kriminalisoitu työsyrjintänä.
On tärkeää varmistaa, että poliisilla ja työsuojeluviranomaisilla on riittävät resurssit hyväksikäytön torjumiseen. Poliisihallitus perustaa ensi vuoden aikana poliisin tutkintaryhmän ihmiskaupan paljastamista ja tutkintaa varten. Myös työsuojelun ulkomaalaisvalvontaan suunnattuja resursseja on tarkoitus lisätä.
Oikeusministeriöön asetettu valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori järjestää ihmiskaupan vastaista työtä valtioneuvostossa ja johtaa työryhmää, joka valmistelee poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman. Ohjelman tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa uhrien asemaa. Näin sekä ehkäistään että vähennetään ihmiskauppaa.
Uusi kansallinen hankintastrategia tarjoaa konkreettisia keinoja, joilla voidaan lisätä julkisten hankintojen vastuullisuutta. Parhaillaan selvitetään, miten toiminnan asianmukaisuudesta voisi varmistua esimerkiksi hyödyntämällä Verohallinnon osana toimivan Harmaan talouden selvitysyksikön ali- ja pienhankintaa koskevia velvoitteidenhoitoselvityksiä.
Samanaikaisesti on lisättävä viranomaisten yhteistyötä ja tiedon jakamista sekä jatkettava työn koordinointia valtioneuvostossa. Rikosten ja väärinkäytösten torjunta ei onnistu siiloissa pysymällä. Tarvitsemme sidosryhmät, työmarkkinajärjestöt ja yrityselämän mukaan edistämään reiluja työmarkkinoita.
Euroopan laajuinen yhteistyö on myös tärkeää. Palvelujen vapaa liikkuvuus tuo Suomen työmarkkinoille yrityksiä ja työntekijöitä, jotka eivät tunne työelämämme pelisääntöjä riittävästi.
Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun kolmansien maiden työntekijöitä lähetetään yhden EU-maan työluvalla toiseen jäsenvaltioon. Valvontaa ja viestintää Suomen työehdoista on tehostettava yhdessä Euroopan työviranomaisen kanssa.
Pohjimmiltaan kyse on asenteista: välinpitämättömyydestä on päästävä eroon.
Anna-Maja Henriksson (r, oikeusministeri) ja Tuula Haatainen (sd, työministeri)