Ilkka-Pohjalainen: Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tulee tehdä vuoden jokaisena päivänä

28.11.2021 klo 07:40
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä on tehtävä niin kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Joka päivä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä on viime päivien aikana huomioitu usealla eri tavalla.

 

Suomessa vieraili viime viikolla Nobelin rauhanpalkinnon saanut Nadia Murad. Murad palkittiin vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnolla työstään seksuaalisen väkivallan uhrien sekä kansanmurhista selvinneiden oikeuksien edistäjänä.

 

Suomen vierailullaan hän muun muassa osallistui ja puhui Suomen myöntämän kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakotilaisuudessa maanantaina Tampereella. Tasa-arvopalkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja se meni We Will Stop Femicide Platform -organisaatiolle, joka tekee uraauurtavaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Turkissa.

 

Torstaina vietettiin myös kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä on kuitenkin välttämätöntä tehdä vuoden jokaisena päivänä.

 

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valitettavan yleistä. EU:n perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset kokevat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa asuvat naiset keskimäärin.

 

Tähän väkivaltaan on puututtava äärimmäisen päättäväisesti. Jokainen pahoinpitely, jokainen väkivallanteko on yksi liikaa. Väkivallalle on saatava loppu ja sen uhrien on saatava apua.

 

Siksi hallitus on käynnistänyt monia hankkeita, joilla pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan ja lisäämään tasa-arvoa.

 

Lokakuussa 2020 julkaistiin oikeusministeriön johdolla laadittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Ohjelmaan sisältyy yhteensä 32 toimenpidettä, joista monet keskittyvät ennaltaehkäisyyn ja nuoriin.

 

Esimerkiksi nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään pyritään vaikuttamaan kampanjalla, joka nostaa esille sivustakatsojan roolia.

 

Digitaalisesta väkivallasta kerrotaan nuorille toisella kampanjalla ja myös digitaalisten pelien naiskuvaan kiinnitetään huomiota.

 

Toistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ohjelma painottaa väkivallan tekijöiden nykyistä parempaa ohjaamista palveluihin ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittämistä.

 

Yksi oikeusministeriön tämän vaalikauden suurimmista lakihankkeista on seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2022 alkupuolella. Sen tavoitteena on vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

 

Raiskausmääritelmä on tarkoitus muuttaa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.

 

Erittäin tärkeä on myös lähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön uudistaminen, jossa arvioidaan eri keinoja, joilla voidaan parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta.

 

Lopuksi haluan muistuttaa, että Suomen kautta aikain ensimmäiset aluevaalit käydään 23. tammikuuta. Tämä johtuu siitä, että eduskunnan kesällä hyväksymän sote-uudistuksen myötä koko sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnistamme hyvinvointialueille. Aluevaaleissa valitaan valtuusto, joka käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Siksi aluevaaleilla on merkitystä myös naisin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat keskeisiä väkivallan ehkäisyssä ja rikosten uhrien on saatava apua matalalla kynnyksellä.

 

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä on tehtävä niin kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Joka päivä.

 

 

Anna-Maja Henriksson

Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja