Turvallisuus arjessa. Tästä aiheesta puhuin muutama viikko sitten RKP:n puoluekokouksessa Turussa. Arjen turvallisuus on esimerkiksi sitä, että ruokaa saadaan pöytään. Että saamme syödä puhdasta kotimaista ruokaa, jonka ovat tuottaneet vastuulliset suomalaiset viljelijämme ja kalastajamme.
Me RKP:ssä olemme aina arvostaneet maataloutta ja ymmärtäneet, että kotimainen elintarviketuotanto on ensiarvoisen tärkeää huoltovarmuutemme kannalta. Uskon, että Ukrainan sota on myös avannut monen muun silmät kotimaisen maataloutemme merkitykselle.
Samaan aikaan kotimainen maataloutemme on jo pitkään kärsinyt rakenteellisesta kannattavuuskriisistä, joka on vain pahentunut vuosien mittaan. Tänään se on jo akuutti. Jos kannattavaa markkinaa ei ole, meillä ei kohta ole montakaan maanviljelijää jäljellä.
Tiedän, että useimmille maanviljelijöille maanviljely on enemmän kuin pelkkä työpaikka. Työ kotitilalla on jatkoa monien aiempien sukupolvien ahkeruudelle ja kovalle työlle. Tosiasia kuitenkin on, että myös maanviljelijä tarvitsee leipää pöytäänsä.
Kannattavuuskriisi on ratkaistava. Itse katson, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa meidän on oltava valmiita tarkastelemaan myös asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
Puoluekokouksessa otin myös esille työn ja työn verotuksen. Arjen turvallisuus on myös sitä, että on työpaikka. Suomen työllisyysaste lähestyy 75 prosenttia. Hallitus on tehnyt monia erilaisia työllisyystoimia, vaikka oppositio ei sitä aina halua myöntää. Mutta meidän pitäisi ja voimme tehdä vielä enemmän tässä hyvässä maassamme.
Meidän pitäisi pyrkiä 80 prosentin työllisyysasteeseen, kuten muissa Pohjoismaissa. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia. Työmarkkinoiden uudistustarve ei ole kadonnut. Tarvitsemme parempia edellytyksiä paikalliselle sopimiselle ja kannustavampaa työttömyysturvaa. Ja on aivan selvää, että tarvitsemme paljon enemmän työperäistä maahanmuuttoa – nyt on aika poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinta!
Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi yrityksemme tarvitsevat parhaat mahdolliset edellytykset menestyäkseen.
Verotuksen on kannustettava yrittäjyyteen. Yhteisöveron on oltava kilpailukykyinen. Takaisin yritystoimintaan investoituja voittoja tulisi verottaa alemmalla yhtiöverokannalla, esimerkiksi 15 prosentin verokannalla. Start-up yritykset olisi vapautettava yhteisöverosta esimerkiksi kahden tai kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajan. Tämä olisi vahva viesti siitä, että yrityksen perustaminen kannattaa.
Me RKP:ssä haluamme, että työnteko on aina kannattavaa. Ahkeruudesta ja kovasta työstä pitää palkita. Verotuksen pitäisi kannustaa työhön ja yrittäjyyteen.
Veronkorotusten sijaan olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että työn verotus on Suomessa liian korkea ja sitä pitäisi alentaa pitkällä aikavälillä. Kun teet enemmän töitä, sen pitäisi näkyä myös lompakossasi. Tavallisen palkansaajan pitäisi saada enemmän käteen.
Kysymys on erityisen ajankohtainen nyt, kun inflaatio kiihtyy ja arjen kustannukset nousevat. Meidän on turvatta suomalaisten ostovoima, niin työntekijöiden kuin eläkeläistenkin. Siksi ajankohta on nyt mielestäni kypsä sille, että työn ja eläketulojen verotusta kevennetään. Olen vakuuttunut siitä, että tämä myös vauhdittaisi talouttamme.
Sanomani syksyn budjettiriiheen on selvä: RKP ei halua veronkorotuksia! Työn verotusta tulee keventää!
Lopuksi haluan vielä todeta, että työ Vaasan kansallisarkiston puolesta jatkuu. Meillä oli viime viikolla ministeri Petri Honkosen kanssa hyvä keskustelu tästä aiheesta. On erittäin hyvä, että tämän asian osalta on asetettu työryhmä ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä löytyy ratkaisuja.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja