Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita. Mutta harvoin on ollut näin paljon isoja asioita käynnissä, kuin mitä nyt on. Tämä johtuu Venäjän julmasta sodasta Ukrainaa vastaan. Suomen kaltaisen pienemmän maan on syytä olla aktiivinen ja vaikuttaa kaikissa niissä pöydissä, joissa olemme edustettuina. Samalla meidän on hoidettava omat kansalliset kysymyksemme parhaalla mahdollisella tavalla, jotta voimme luoda kansalaisille turvallisuutta arkeen.
Pari viikkoa sitten edustin Suomea EU:n oikeusministerikokouksessa Luxemburgissa. Kokouksen pääaiheena oli Ukraina ja ne lukuisat sotarikokset, jotka Venäjä tekee joka päivä. Sotatoimien tietoinen kohdistaminen siviileihin ja siviilikohteisiin on sotarikos. Venäläisjoukkojen on raportoitu syyllistyneen siviilien teloituksiin, kidutukseen ja laajamittaiseen seksuaaliseen väkivaltaan. Näihin hirvittäviin rikoksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan. EU ja muu kansainvälinen yhteisö tulee tämän osalta yhdistämään voimansa entistä enemmän. Seisomme erittäin vahvasti Ukrainan rinnalla, tästä kaikki 27 maan ministerit olivat samaa mieltä. Suomi on myös lähettänyt asiantuntijoita Ukrainaan osallistumaan muun muassa Kansainvälisen rikostuomioistuimen työhön siellä. Todisteiden keruu on käynnissä monessa maassa ja tässä EU-yhteistyöllä on tärkeä rooli.
Venäjän hyökkäyssota jättää jälkeensä suuren joukon uhreja ja erittäin haavoittuvassa asemassa olevia. Ukrainasta pakenee pääasiassa naisia ja lapsia. On olemassa suuri riski, että he joutuvat ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhreiksi. Ihmiskaupan vastainen työ vaati väsymätöntä työtä sekä kansallisesti että yli valtiorajojen.
Erittäin vaikea kysymys on, miten ratkaisemme energiakriisin Euroopassa. Tässä eri mailla on ollut vaikea löytää toisensa. Ja maksamme tällä hetkellä korkeaa hintaa Saksan pitkäaikaisesta energiapolitiikasta, joka johti suuren riippuvuuteen venäläisestä kaasusta. Sähkön hinta on kytköksissä kaasun hintaan, ja Suomi haluaa, että tämä kytkös loppuu.
Täällä kotimaassa hallitus tekee nyt paljon kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi. Olemme äskettäin hyväksyneet lakiesityksiä, joiden myötä maksetaan ylimääräinen lapsilisä joulukuussa ja eläkkeitä korotetaan indeksitarkistuksen mukaisesti. Myös muita etuuksia, kuten lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan. Varhaiskasvatusmaksuja tullaan alentamaan ensi vuonna. Tämä on tärkeä kädenojennus maamme lapsiperheitä kohtaan. Ja kuntia tullaan kompensoimaan tämän uudistuksen aiheuttamista kustannuksista kuntien talouteen.
Suomalaisten velkaantumisongelmien vähentämiseksi hallitus on aloitteestani päättänyt alentaa kulutusluottojen korkokattoa nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että niin sanottujen pikavippien äärimmäisen korkeat korot tulevat olemaan historia. Hallitus on myös päättänyt korottaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Kyseessä on vuoden 2023 kestävä määräaikainen kokeilu. Se tarkoittaa, että niille joilla on velkoja ulosotossa, jää nyt enemmän käteen. Tämä auttaa heitä selviytymään, kun arjen kulut nousevat.
Elämme nyt vaikeita aikoja. En siksi voi lopuksi olla sanomatta, että juuri nyt olisi entistä tärkeämpää, että kaikki eduskuntapuolueet harjoittaisivat mahdollisimman paljon sellaista politikkaa, joka yhdistää, eikä hajota. Se on Suomen, isänmaamme etu.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja