Siirtyminen digi-tv:hen on parannettava palvelua kuulo- ja näkövammaisille, sanoi kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp) puheessaan Svenska hörselförbundet r.f:in (ruotsinkielisen kuuloliiton) kesätapaamisella Munsalan Lillöössä, Uudessakaarlepyyssä sunnuntaina, 22.7.
- Tänään n. 15 % väestöstä kärsii jonkinasteisesta kuulovammasta, toisin sanoen n. 740.000 suomalaista. Arvioidaan että kuulovammaisten määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2020, sanoi Henriksson.
Meille kaikille on tärkeätä tuntea olevamme osa yhteiskuntaa, jossa elämme. Tämä tarkoittaa myös että päivittäinen tiedotusvirta on oltava kaikkien saatavilla. Media, ja erityisesti YLE:llä, on tässä erittäin keskeinen tehtävä, myös kuulo- ja näkövammaisten palvelun suhteen. Ohjelmien tekstitys, ja tekstitys myös ruotsiksi, on aivan ratkaiseva asia monelle suomenruotsalaiselle kuulovammaiselle, jotta nämä voivat ottaa osaa ohjelmatarjonnasta ja tiedosta, painottaa Henriksson.- Henrikssonin mielestä siirtyminen digi –tv:hen ei ole hoidettu sellaisella tavalla, joka sopii Suomenkaltaiselle tieto ja IT-maalle. Henrikssonin mukaan digiPuheetisointi tehdään mm. jotta saisimme paremman kuvan, voidaksemme itse valita mitä haluamme katsoa milloin, saadaksemme paremmat tekstityspalvelut ja interaktiivisuus. Se että siirtymisen seuraukset ovat, että satojen kotiPuheetouksien tv-ruudut sammuvat 1. syyskuuta, ilman että katsoja itse voi vaikuttaa tilanteeseen, ei Henrikssonin mukaan ole puolustettavissa. Se on kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan riippuen asumispaikasta maassamme. Siirtyminen olisi pitänyt suunnitella sillä tavalla, että oltaisi voitu taata Suomen TV:n näkyvyys koko maassa kaikille kansalaisille samanaikaisesti. Henrikssonin mielestä Ylen tulisi vielä kerran miettiä miten tätä asiaa tulisi hoitaa.
Henrikssonin lähtökohta on, että digiPuheetisointi joka tapauksessa tarkoittaa parannuksia kuulovammaisille, kuuroille ja näkövammaisille, sekä suomen- että ruotsinkielisille. Tekniikka pitäisi nyt olla olemassa, jotta saataisiin ohjelmiin helposti tekstitys, myös erikokoi-seksi, kaikille ohjelmille. Hän näkee YLE:llä olevan erityisen suuri vastuu lisätä tekstittyjen ohjelmien määrää. Tv-katsojasta on tehtävä tekstityksen kuningas. Katsojan on voitava itse valita, haluaako hän ohjelman tekstittynä ja jos niin millä kielellä, ja millä koolla. – Kun olemme saavuttaneet tämän, olemme luoneet yhä tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman yhteiskunnan, joka huomioi sekä enemmistön että vähemmistön kielelliset tarpeet ja myös kuulo- ja näkövammaisten tarpeet. Tällä tavalla on käytettävä uutta tekniikkaa, sanoo Henriksson.
